Kohtaamisen merkitys akuutin kivun hoidossa
Julin, Nelli (2025)
Julin, Nelli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013574
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää akuuttia kipua kokevan potilaan saamaa hoitoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ensi- ja akuuttihoitotyötä tekevien osaamista akuutin kipupotilaan kohtaamisessa. Opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteesta johdettiin tutkimuskysymykset: Miten hoitaja huomioi potilaan kipukokemuksen akuuttivaiheessa? Millaista apua potilas saa kivun hallintaan akuuttivaiheessa?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen sisällönanalyysi toteutettiin taulukkomuotoisena. Opinnäytetyöhön valikoituneet tutkimukset olivat kaikki englanninkielisiä. Suurin osa tutkimuksista oli 2020-luvulta, kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Tiedonhaku suoritettiin EBSCOhost ja JBI tietokannoista. Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös painettua kirjallisuutta aiheesta.
Boring, Walsh, Ng, Schlegel & Mathur (2024) osoittivat, että kivun invalidointi voi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. He esittävät myös, että invalidointi voi vaikuttaa käytökseen ja edesauttaa sosiaalista vetäytymistä sekä kivun piilottamista. Hämälainen, Kvist & Kankkunen (2021) puolestaan totesivat tutkimuksessaan, että akuutin kivun hoito ei ole ensiavussa, sillä tasolla mitä sen pitäisi olla, mutta toisaalta suuri osa potilaista koki keskustelujen hoitajan tai lääkärin kanssa lievittäneen akuuttia kipua. Opinnäytetyön tuloksista oli havaittavissa hyvän kommunikoinnin positiivinen vaikutus akuutin kivun hoidossa. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa kyselytutkimusta akuutin kivun kokemisesta ja hoidosta.
Asiasanat: Akuutti kipu, kipukokemus, potilaan kohtaaminen, hoitomenetelmät
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen sisällönanalyysi toteutettiin taulukkomuotoisena. Opinnäytetyöhön valikoituneet tutkimukset olivat kaikki englanninkielisiä. Suurin osa tutkimuksista oli 2020-luvulta, kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Tiedonhaku suoritettiin EBSCOhost ja JBI tietokannoista. Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös painettua kirjallisuutta aiheesta.
Boring, Walsh, Ng, Schlegel & Mathur (2024) osoittivat, että kivun invalidointi voi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. He esittävät myös, että invalidointi voi vaikuttaa käytökseen ja edesauttaa sosiaalista vetäytymistä sekä kivun piilottamista. Hämälainen, Kvist & Kankkunen (2021) puolestaan totesivat tutkimuksessaan, että akuutin kivun hoito ei ole ensiavussa, sillä tasolla mitä sen pitäisi olla, mutta toisaalta suuri osa potilaista koki keskustelujen hoitajan tai lääkärin kanssa lievittäneen akuuttia kipua. Opinnäytetyön tuloksista oli havaittavissa hyvän kommunikoinnin positiivinen vaikutus akuutin kivun hoidossa. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa kyselytutkimusta akuutin kivun kokemisesta ja hoidosta.
Asiasanat: Akuutti kipu, kipukokemus, potilaan kohtaaminen, hoitomenetelmät
