Kuntoutussäätiön Virta-toiminnan vaikuttavuus

Abstract

Tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Virta-toiminnassa annettavan kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta. Työelämäkumppanin Kuntoutussäätiön tavoitteena on kehittää Virta-toiminnan vaikuttavuutta opinnäytetyössä tehtyjen havaintojen pohjalta. Työn aihe on myös yhteiskunnallisesti ajankohtainen. Eduskunta päätti sosiaalityön määrä-rahojen vähentämisestä sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintatapojen kehittämisestä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2025). Suunnitelma on herättänyt huolta Kuntoutussäätiöllä erityisesti vaikeasti työllistyvien palveluiden riittävästä saatavuudesta jatkossa. Vaikuttavuustutkimuksen avulla Kuntoutussäätiö toivoo osoittavansa Virta-toimintaan investoimisen olevan jatkossakin kannattavaa. Opinnäytetyön viitekehykseen kuuluvat vaikeasti työllistyvät, kuntouttava työtoiminta, Vaikuttavuus-ketju sekä vaikuttavuus.

Sitran vaikuttavuusketjun mukaan vaikuttavuus syntyy ihmisten hyvinvoinnin muutoksen ja yhteiskunnallisen hyödyn yhdistelmänä. Vastatakseen opinnäytetyön tutkimuskysymykseen oli tarpeellista käyttää vaikuttavuusketjuun peilaten kahta tutkimusmenetelmää. Opinnäyte-työn tutkimuskysymys oli: Millaista on Virta-toiminnan vaikuttavuus? Aikuisväestön hyvin-vointimittarilla selvitettiin Virta-toiminnan asiakkaiden hyvinvoinnin muutosta asiakkaiden vastatessa kyselylomakkeeseen toiminnan aloituspäivänä ja uudestaan kolmen kuukauden kuluttua. Aikuisväestön hyvinvointimittari on väline, joka on kehitetty seuraamaan aikuis-sosiaalityön asiakkaiden hyvinvoinnin muutosta. SROI-analyysin avulla selvitettiin, kuinka paljon hyötyä yhteiskunta sai Virta-toimintaan tekemillään investoinneilla vuonna 2024. SROI-analyysi perustuu paremmin tunnettuun ROI-analyysiin, jonka tarkoitus on mitata yrityksen kannattavuutta. SROI vastaa tarkemmin kolmannen sektorin vaikuttavuustutkimukseen, koska siihen on lisätty ”S” eli sosiaalinen ulottuvuus. Näiden kahden tutkimusmenetelmän avulla saatiin johtopäätös Virta-toiminnan vaikuttavuudesta peilaten sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntouttavan työtoiminnan lain (189/2001) asettamiin tavoitteisiin.

Aikuisväestön hyvinvointimittarilla saatujen tulosten mukaan Virta-toiminta vahvisti 20 %:lla asiakkaista koettua terveydentilaa ja 40 %:lla arjen ja vapaa-ajan hallintaa. STM:n ja lain kuntouttavalle työtoiminnalle asetetuissa tavoitteissa havaittiin positiivisia muutoksia. SROI-analyysin mukaan Virta-toiminta tuottaa julkiselle sektorille erilaisina hyötyinä 1,24–2,30 euroa yhtä toimintaan sijoitettua euroa kohti. Tulokset antoivat viitteitä Virta-toiminnan vaikuttavuudesta. Otosten laajentaminen on kuitenkin tarpeellista tutkimustulosten luotettavuuden varmentamiseksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Virta-toiminnan kehittämisessä keskittymällä vastausten perusteella heikoimmaksi koettujen teemojen vahvistamiseen. SROI-analyysin SROI-arvoa voidaan hyödyntää myös Virta-toiminnan markkinointivälineenä. Kehittämisehdotuksena suositellaan vertailuryhmän valitsemista esimerkiksi yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa.

The aim of the thesis was to investigate the impact of the rehabilitative work activities offered in the Virta-program. The aim of the Rehabilitation Foundation, a partner in working life, is to develop the impact of the Virta-program based on the observations made in the thesis. The subject of the work is also socially relevant. The Finnish parliament has decided to reduce the budget for social work and to develop the working methods of rehabilitative work activities (Ministry of Social Affairs and Health 2025). This plan has raised concerns at the Rehabilitation Foundation about the future availability of services, especially for those who face difficulties securing employment. With the impact assessement, the Rehabilitation Foundation hopes to demonstrate that investment in the Virta-program will continue to be meaningful. The framework of the thesis includes people with difficulties in securing employment, rehabilitative work activities, the impact chain and impactfulness.

According to Sitra, impact occurs as a combination of changes in people's well-being and societal benefits. In order to answer the research question of the thesis, it was necessary to use two research methods that reflect the impact chain. The research question of the thesis was: What is the impact of the Virta-program? Changes in the well-being of the clients in the Virta-program was measured using the Adult Population Well-being Indicator. Clients answered a questionnaire on the day the activities started and again three months later. The Adult Population Well-being Indicator is a tool developed to monitor changes in the well-being of adult social work clients. The SROI analysis was used to determine how much benefit society will receive from its investment in the Virta-program in 2024. The SROI analysis is based on the more well-known ROI analysis, which is used to measure the profitability of a business. SROI is more akin to third sector impact research because it adds an 'S' or a social dimension. These two research methods allowed a conclusion to be drawn about the effectiveness of the Virta-program, reflecting the objectives set by the Ministry of Social Affairs and Health and the Rehabilitation Work Act (189/2001).

According to the results of the Adult Population Well-being Indicator, the Virta-program improved the perceived health status of 20% of the clients and the management of everyday life and leisure time by 40%. Positive changes were observed in each of the objectives set by the Ministry of Social Affairs and Health and the Rehabilitation Work Act. According to the SROI analysis, the Virta-program generates various benefits for the public sector amounting to 1.24-2.30 euros per euro invested in the program. On the basis of these results, the Virta-program could be considered effective. However, it is necessary to continue measuring effectiveness by expanding the sample to ensure reliability. The results of the thesis can be used in the development of the Virta-program in such a way that the themes of the weakest responses from the survey, such as the experience of inclusion, are focused on by strengthening the group. The SROI value of the SROI analysis can also be used as a marketing tool in the Virta-program. As a development suggestion, it is recommended that the comparison group would be selected, for example, in cooperation with the employment services.