Yhteisöllisyyden vaikutus varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyden vaikutusta varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin. Varhaiskasvatus on vaativaa ja kuormittavaa työtä, minkä vuoksi henkilöstön työhyvinvointi on erityisen tärkeää. Yhteisöllisyys työpaikalla on keskeinen tekijä, joka voi edistää työhyvinvointia, vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja parantaa työntekijöiden jaksamista.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksen työyhteisössä, miten työntekijät voivat itse vaikuttaa sen vahvistamiseen sekä millä tavoin yhteisöllisyys vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia keinoja ja ratkaisuja yhteisöllisyyden haasteisiin voidaan löytää.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaisiin, Maslow`n tarvehierarkiaan sekä Ryanin ja Decin (2000) itseohjautuvuusteoriaan. Nämä teoriat tarjoavat näkökulmia työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja työntekijöiden perustarpeisiin, kuten yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja motivaation rakentumiseen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, miten yhteisöllisyys koetaan työyhteisössä ja millä tavoin se vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin. Tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja niiden pohjalta tunnistettiin keskeisiä yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä.

Opinnäytetyön lopputuloksena laadittiin huoneentaulu henkilöstön käyttöön. Huoneentaulu kokoaa yhteen konkreettisia toimintaperiaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia voidaan edistää varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Se tarjoaa selkeitä ohjeita ja suosituksia, joiden avulla henkilöstö voi vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria ja tukea työssä jaksamista. Huoneentaulun tarkoituksena on toimia työyhteisön yhteisenä ohjenuorana ja sen käyttöä voidaan kehittää edelleen esimerkiksi säännöllisten arviointikeskustelujen avulla.

The purpose of this thesis is to examine the impact that a sense of comminity has towards the well-being of early chilhood education personnel. Work in the field of early childhood education is straining and challenging which makes the well-being of the personnel. A sense of community in the workplace is a key factor that can enhance well-being at work, strengthen a sense of belonging, and improve employes resilience.

This study aims to identify the factors that promote a sense of community in the early childhood education work environments and explore how individuals can contribute to strengthening it.Further more examine how these factors affect staff´s well-being. Additionally the study seeks to find solutions to the challenges related to fostering a sense of community.

The theoretical framework of this thesis is based on Rauramo´s (2012) Work Well-being Staircase model, Maslow´s hierarchy of needs, and Ryan and Deci´s (2000) Self Determination Theory. These theories provide perspectives on different aspects of workplace well-being and the fundamental needs of the employees such as the sense of belonging and motivation.

The study was conducted as a qualitative survey among early childhood education personnel. The survey aimed to explore how a sense of community is perceived in the workplace and how it influences employees` well-being. The results were analyzed using qualitative content analysis, which helped to identify the key factors that either support or inhibit a sense of community and the workplace´s well-being.

As the final outcome of this thesis, a Community Guidelines Poster was developed for staff´s usage. This poster compiles concrete principles and practices which can help to improve a sense of community and workplace well-being in the early childhood education environment. It provides clear instructions and recommendations which help the personnel to strengthen a communal work culture and support well-being at work. The purpose of the poster is to serve as a shared guideline for the work community. Additionally it´s utilization can be further developed for example through regular evaluation discussions.