Henkilöstön osaamisen kehittäminen: Case Yritys X
Salin, Annika (2015)
Salin, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503183318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503183318
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Yritys X:n erään yksikön tietyn työprosessin tekijöiden osaamisvahvuuksia ja –vajeita. Tavoitteena oli myös tutkia, millä osaamisen kehittämisen menetelmillä osaamisvajeet olisi tehokkainta korjata. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten uusien ja pitkäaikaisten työntekijöiden osaamisvahvuudet ja –vajeet eroavat toisistaan työprosessissa. Tutkimuksen lähtökohta oli, että yksikön henkilöstöstä puolet toivoi työprosessiin liittyvää lisäkoulutusta. Tutkimus toteutettiin toimeksiantajan tarpeiden pohjalta ja kehittämisen tavoitteet oli johdettu Yritys X:n strategiasta.
Opinnäytetyön viitekehyksessä kuvataan ensin osaamisen käsitteet sekä osaamisen kehittäminen ja johtaminen. Sen jälkeen kuvataan eri osaamisen kehittämisen menetelmät, joita ovat osaamiskartoitukset, työkierto, perehdytys, vertaisoppiminen, itseoppiminen, kehitys- ja kuukausikeskustelut, koulutustilaisuudet, palaverit, tiedotustilaisuudet, työpajat sekä palkitseminen.
Opinnäytetyön tutkimus on lähestymistavaltaan tapaustutkimus. Työssä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus aloitettiin nykytilan arvioinnilla ja toteutettiin osaamiskartoituskyselylomakkeen avulla. Kysely oli kaikille tutkittavan työprosessin tekijöille suunnattu itsearviointi työprosessin eri osatehtävien osaamisen kehittämisen tarpeesta. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisesti ja niistä laadittiin taulukoita ja kuvioita.
Tutkimuksen keskeinen tulos sisälsi tutkittavan työprosessin tekijöiden osaamisvahvuudet ja –vajeet. Toinen keskeinen tulos oli, millä osaamisen kehittämisen menetelmillä mikin osaamisvaje olisi tehokkainta korjata. Kolmas tulos oli, miten uusien ja pitkäaikaisten työntekijöiden osaamisvahvuudet ja –vajeet eroavat toisistansa.
Tutkimustulosten pohjalta Yritys X:lle laadittiin kehitysehdotus, jonka keskeinen sisältö oli kuvata millä osaamisen kehittämisen menetelmillä osaamisvajeiden korjaaminen olisi tehokkainta. Kehitysehdotuksessa kommentoitiin myös, mihin osaamisvajeiden korjaamiseen ja osaamisen kehittämisen menetelmien hyödyntämiseen Yritys X:n kannattaisi erityisesti keskittyä. Lisäksi ehdotettiin, miten Yritys X voisi optimoida osaamisen kehittämiseen käytettäviä resursseja.
Opinnäytetyön viitekehyksessä kuvataan ensin osaamisen käsitteet sekä osaamisen kehittäminen ja johtaminen. Sen jälkeen kuvataan eri osaamisen kehittämisen menetelmät, joita ovat osaamiskartoitukset, työkierto, perehdytys, vertaisoppiminen, itseoppiminen, kehitys- ja kuukausikeskustelut, koulutustilaisuudet, palaverit, tiedotustilaisuudet, työpajat sekä palkitseminen.
Opinnäytetyön tutkimus on lähestymistavaltaan tapaustutkimus. Työssä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus aloitettiin nykytilan arvioinnilla ja toteutettiin osaamiskartoituskyselylomakkeen avulla. Kysely oli kaikille tutkittavan työprosessin tekijöille suunnattu itsearviointi työprosessin eri osatehtävien osaamisen kehittämisen tarpeesta. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisesti ja niistä laadittiin taulukoita ja kuvioita.
Tutkimuksen keskeinen tulos sisälsi tutkittavan työprosessin tekijöiden osaamisvahvuudet ja –vajeet. Toinen keskeinen tulos oli, millä osaamisen kehittämisen menetelmillä mikin osaamisvaje olisi tehokkainta korjata. Kolmas tulos oli, miten uusien ja pitkäaikaisten työntekijöiden osaamisvahvuudet ja –vajeet eroavat toisistansa.
Tutkimustulosten pohjalta Yritys X:lle laadittiin kehitysehdotus, jonka keskeinen sisältö oli kuvata millä osaamisen kehittämisen menetelmillä osaamisvajeiden korjaaminen olisi tehokkainta. Kehitysehdotuksessa kommentoitiin myös, mihin osaamisvajeiden korjaamiseen ja osaamisen kehittämisen menetelmien hyödyntämiseen Yritys X:n kannattaisi erityisesti keskittyä. Lisäksi ehdotettiin, miten Yritys X voisi optimoida osaamisen kehittämiseen käytettäviä resursseja.