Asiakasraatimalli vammaispalveluiden erityisen vaativan tuen päivätoimintaan
Terävä, Essi; Heikkilä, Teija (2025)
Terävä, Essi
Heikkilä, Teija
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114325
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää asiakasraatimalli osaksi Helsingin kaupungin erityisen vaativien vammaispalveluiden päivätoimintaa. Tavoitteena oli parantaa erityisesti vaativaa kommunikaation tai toiminnanohjauksen tukea tarvitsevien asiakkaiden osallistumista ja osallisuuden kokemusta ja edistää näin tarpeelliseksi todettua kehittämistyötä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään lyhyesti asiakasryhmää; kehitysvammaisuutta, autisminkirjon häiriötä, sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriötä, sekä näistä aiheutuvia tuen tarpeita. Tietoperusta keskittyy kuitenkin laajemmin asiakasosallisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen järjestetyn palvelun lähtökohtana, joita myös 1.1.2025 voimaan astunut uusi vammaispalvelulaki korostaa. Käsittelemme lisäksi asiakasraatitoimintaa osallisuuden kokemuksen mahdollistajana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata työelämälähtöiseen ongelmaan, sillä Helsingin kaupungin vammaispalveluiden päivätoiminnan hankinnan palvelukuvauksessa vaatimuksena on asiakasraadin toteutuminen vähintään kuusi kertaa vuodessa. Kehittämistyön lähtökohtana hyödynsimme toiminnallisen opinnäytetyön tutkimuksellista kehittämisen tapaa. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmäkeskusteluiden ja aivoriihityöskentelyn avulla Toimintakeskus Kalasataman henkilöstön kanssa. Lisäksi toteutettiin alkukartoituskysely, joka lähetettiin Helsingin kaupungin vammaispalveluiden päivätoimintayksiköihin. Asiakasraatimallin tueksi tuotettiin materiaaleja kehittämistyön edetessä Toimintakeskus Kalasatamassa, joka kuuluu Helsingin kaupungin erityisen vaativiin vammaispalveluihin.
Alkukartoituskyselyn tulokset korostivat yksilöllisten kommunikaatiomenetelmien tärkeyttä, sekä riittävää resurssointia asiakasraatitoimintaan, jotta tarvittava tuki osallisuuteen toteutuu. Vaikuttavuutta lisää säännölliset kokoontumiset, kuitenkin yksikön käytänteet huomioiden. Asiakasraadissa käsiteltävät asiat tulisi nostaa arjessa näkyviin ja sovitut asiat tulisi toteuttaa mahdollisimman pian kokoontumisten jälkeen. Kyselyn vastauksissa nousi esiin tarve kehittää vaativaa tukea tarvitsevien asiakkaiden osallistumista asiakasraatitoimintaan, johon kehittämistyöllämme pyrittiin vastaamaan.
Opinnäytetyön tuotoksena loimme käyttöönotetun asiakasraatimallin erityisen vaativan tuen päivätoimintaan Helsingin kaupungin vammaispalveluihin. Asiakasraatimallista pyrittiin tekemään mahdollisimman toistettava niin, että se tulisi hyödyttämään myös tulevia erityisen vaativan tuen yksiköitä. Lisäksi opinnäytetyöstä voi hyötyä myös muut vammaispalveluiden yksiköt, joissa asiakkaat kaipaavat vahvempaa kommunikoinnin ja toiminnanohjauksen tukea. Asiakasraatimalli liitettiin osaksi yksikön rakenteita ja vuosikelloa, joka toimii työntekijöiden työkaluna asiakasraatimallin toteuttamisessa ja ohjaamisessa.
Asiakasraatimallissa käytettävän kommunikaatiotukipankkia tulisi kehittää niin, että sitä voisi hyödyntää organisaation eri yksiköissä. Asiakkaiden yksilöllisen tuen merkitys korostui opinnäytetyöprosessin aikana ja siihen olisi mielenkiintoista löytää sopivia tukikeinoja jatkokehittämistä varten. Yksi tukikeino voisi olla perehdytyskorttipohja, joka ohjaa myös työntekijää huomiomaan asiakkaiden edellytykset osallisuuteen.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään lyhyesti asiakasryhmää; kehitysvammaisuutta, autisminkirjon häiriötä, sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriötä, sekä näistä aiheutuvia tuen tarpeita. Tietoperusta keskittyy kuitenkin laajemmin asiakasosallisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen järjestetyn palvelun lähtökohtana, joita myös 1.1.2025 voimaan astunut uusi vammaispalvelulaki korostaa. Käsittelemme lisäksi asiakasraatitoimintaa osallisuuden kokemuksen mahdollistajana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata työelämälähtöiseen ongelmaan, sillä Helsingin kaupungin vammaispalveluiden päivätoiminnan hankinnan palvelukuvauksessa vaatimuksena on asiakasraadin toteutuminen vähintään kuusi kertaa vuodessa. Kehittämistyön lähtökohtana hyödynsimme toiminnallisen opinnäytetyön tutkimuksellista kehittämisen tapaa. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmäkeskusteluiden ja aivoriihityöskentelyn avulla Toimintakeskus Kalasataman henkilöstön kanssa. Lisäksi toteutettiin alkukartoituskysely, joka lähetettiin Helsingin kaupungin vammaispalveluiden päivätoimintayksiköihin. Asiakasraatimallin tueksi tuotettiin materiaaleja kehittämistyön edetessä Toimintakeskus Kalasatamassa, joka kuuluu Helsingin kaupungin erityisen vaativiin vammaispalveluihin.
Alkukartoituskyselyn tulokset korostivat yksilöllisten kommunikaatiomenetelmien tärkeyttä, sekä riittävää resurssointia asiakasraatitoimintaan, jotta tarvittava tuki osallisuuteen toteutuu. Vaikuttavuutta lisää säännölliset kokoontumiset, kuitenkin yksikön käytänteet huomioiden. Asiakasraadissa käsiteltävät asiat tulisi nostaa arjessa näkyviin ja sovitut asiat tulisi toteuttaa mahdollisimman pian kokoontumisten jälkeen. Kyselyn vastauksissa nousi esiin tarve kehittää vaativaa tukea tarvitsevien asiakkaiden osallistumista asiakasraatitoimintaan, johon kehittämistyöllämme pyrittiin vastaamaan.
Opinnäytetyön tuotoksena loimme käyttöönotetun asiakasraatimallin erityisen vaativan tuen päivätoimintaan Helsingin kaupungin vammaispalveluihin. Asiakasraatimallista pyrittiin tekemään mahdollisimman toistettava niin, että se tulisi hyödyttämään myös tulevia erityisen vaativan tuen yksiköitä. Lisäksi opinnäytetyöstä voi hyötyä myös muut vammaispalveluiden yksiköt, joissa asiakkaat kaipaavat vahvempaa kommunikoinnin ja toiminnanohjauksen tukea. Asiakasraatimalli liitettiin osaksi yksikön rakenteita ja vuosikelloa, joka toimii työntekijöiden työkaluna asiakasraatimallin toteuttamisessa ja ohjaamisessa.
Asiakasraatimallissa käytettävän kommunikaatiotukipankkia tulisi kehittää niin, että sitä voisi hyödyntää organisaation eri yksiköissä. Asiakkaiden yksilöllisen tuen merkitys korostui opinnäytetyöprosessin aikana ja siihen olisi mielenkiintoista löytää sopivia tukikeinoja jatkokehittämistä varten. Yksi tukikeino voisi olla perehdytyskorttipohja, joka ohjaa myös työntekijää huomiomaan asiakkaiden edellytykset osallisuuteen.