Toimintatutkimus sähköverkostoalan yrityksen työhyvinvoinnin kehittämisestä
Halijoki, Elina (2025)
Halijoki, Elina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114338
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää suomalaisen sähköverkostoalan yrityksen työhyvinvointia. Yrityksessä nähtiin tarvetta työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittämiseen liittyvälle hankkeelle. Tavoitteena oli selvittää laadullisten tutkimusmenetelmien avulla työhyvinvoinnin nykytilaa ja käyttää tätä tutkimustietoa kehitettäessä konkreettisia toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana.
Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluina tehdyistä yksikö- ja ryhmähaastatteluista. Lisäksi ainestoa täydennettiin työpajatyöskentelyn avulla saaduilla kehittämisideoilla ja konkreettisilla toimilla. Haastatteluaineistolle tehtiin sisällönanalyysi ja tuloksia käytettiin varsinaisen kehittämistyön pohjana. Kehittämistyötä varten järjestettiin kaksi työpajaa, joissa tavoitteena oli kehittää konkreettisia ja nopeasti toteutettavissa olevia kehittämistoimia. Kehittämistoimia kokeiltiin käytännössä ja saadun palautteen sekä tehtyjen havaintojen perusteella toimintaa muokattiin ja kehitettiin edelleen. Tästä muodostui kaksi nopeaa kehittämistoiminnan sykliä.
Haastatteluista saadun aineiston perusteella työhyvinvoinnin keskiöön nousi kolme erillistä teemaa: henkilökohtainen työhyvinvointi, yhteisöllisyys sekä palautekulttuuri ja vuorovaikutusosaaminen. Työpajatyöskentely tuotti pienimuotoisia kehittämistoimia edistämään yrityksen työhyvinvointia. Yhdeksi konkreettiseksi kehittämistoiminnan tuotokseksi muodostui viikoittaiset aamukahvihetket. Kahvihetkien tarkoituksena oli vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen kanssakäymisen parantaminen työntekijöiden välillä sekä samalla yrityksen yleisen viestinnän ja kommunikoinnin kehittäminen.
Työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä asioita olivat työn itsenäisyys ja monipuolisuus sekä työyhteisön vuorovaikutusosaaminen ja yhteisöllisyyden kokemus. Yhteisöllisyyden vähäisyys nähtiin merkittävänä työhyvinvointia heikentävänä tekijänä, mutta toisaalta tiedostettiin yhteisöllisyyden merkitys työviihtyvyyden, hyvän työilmapiirin ja motivaation kannalta ja siksi sitä pidettiin tavoittelemisen ja kehittämisen arvoisena asiana. Mielenkiintoiseksi jatkotutkimuksen ja -kehittämisen aiheeksi nousi yhteisöllisyyden ja vuorovaikutusosaamisen tarkempi tarkastelu.
Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluina tehdyistä yksikö- ja ryhmähaastatteluista. Lisäksi ainestoa täydennettiin työpajatyöskentelyn avulla saaduilla kehittämisideoilla ja konkreettisilla toimilla. Haastatteluaineistolle tehtiin sisällönanalyysi ja tuloksia käytettiin varsinaisen kehittämistyön pohjana. Kehittämistyötä varten järjestettiin kaksi työpajaa, joissa tavoitteena oli kehittää konkreettisia ja nopeasti toteutettavissa olevia kehittämistoimia. Kehittämistoimia kokeiltiin käytännössä ja saadun palautteen sekä tehtyjen havaintojen perusteella toimintaa muokattiin ja kehitettiin edelleen. Tästä muodostui kaksi nopeaa kehittämistoiminnan sykliä.
Haastatteluista saadun aineiston perusteella työhyvinvoinnin keskiöön nousi kolme erillistä teemaa: henkilökohtainen työhyvinvointi, yhteisöllisyys sekä palautekulttuuri ja vuorovaikutusosaaminen. Työpajatyöskentely tuotti pienimuotoisia kehittämistoimia edistämään yrityksen työhyvinvointia. Yhdeksi konkreettiseksi kehittämistoiminnan tuotokseksi muodostui viikoittaiset aamukahvihetket. Kahvihetkien tarkoituksena oli vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen kanssakäymisen parantaminen työntekijöiden välillä sekä samalla yrityksen yleisen viestinnän ja kommunikoinnin kehittäminen.
Työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä asioita olivat työn itsenäisyys ja monipuolisuus sekä työyhteisön vuorovaikutusosaaminen ja yhteisöllisyyden kokemus. Yhteisöllisyyden vähäisyys nähtiin merkittävänä työhyvinvointia heikentävänä tekijänä, mutta toisaalta tiedostettiin yhteisöllisyyden merkitys työviihtyvyyden, hyvän työilmapiirin ja motivaation kannalta ja siksi sitä pidettiin tavoittelemisen ja kehittämisen arvoisena asiana. Mielenkiintoiseksi jatkotutkimuksen ja -kehittämisen aiheeksi nousi yhteisöllisyyden ja vuorovaikutusosaamisen tarkempi tarkastelu.