Voimavaralähtöisyys epävakaan persoonallisuushäiriön hoitotyössä

Abstract

Opinnäytetyössä oli tavoitteena tutkia ja kehittää voimavaralähtöistä työskentelytapaa epävakaan persoonallisuushäiriön hoitotyössä. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen ja sitä on vähemmän tutkittu. Epävakaan potilaan usein vaikea ja itsetuhoinen oirehdinta peittää helposti alleen potilaan voimavarat ja vahvuudet, eivätkä ne tule kohtaamistilanteissa huomioiduiksi.

Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen yksiköiden kanssa, joissa tunnesäätelyn haasteet ja epävakaa persoonallisuushäiriö nousevat yhä useammin esille hoitotyön arjessa. Moni ammattilainen kokee nämä potilasryhmät yhdeksi haastavimmista hoitotyön ja kohtaamisen näkökulmasta. Monesti ammattilaisen omat tunteensäätely- ja vuorovaikutustaidot joutuvat koetukselle ja hoitosuhteissa saatetaan ajautua monimutkaisiin vuorovaikutusongelmiin. Tämän vuoksi aihetta on tärkeää tutkia ja kehittää lisää toimivia työkaluja hoitotyön tueksi. Myös hoidon sisällön tulee olla sellaista, että potilaat kokevat siitä hyötyvänsä ja sitoutuvat siihen.

Teoreettinen viitekehys koostuu epävakaan persoonallisuushäiriön etiologian määritelmästä, voimavaralähtöisen työotteen määritelmästä ja kehittymisen vaiheista, sekä siihen oleellisesti liittyvistä aiheista, kuten positiivinen psykologia, ratkaisukeskeisyys, resilienssi ja toipumisorientaatio.

Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin pirhan työntekijöille, jotka työskentelevät potilaiden parissa, joilla on tunnesäätelyn haasteita ja/tai tunne-elämän epävakautta. Myöhemmin järjestettiin myös yhteiskehittämistyöpaja. Aineiston analysoinnissa noudatettiin Braun ja Clarken teema-analyysia. Teemahaastattelun tulosten mukaan osastohoidossa toteutuvat potilaan kuuleminen ja potilaslähtöisyys, mutta niiden syvällisyyteen vaikuttaa lyhyt hoitoaika. Tulevaisuudessa toivottiin koulutusta ja perehdytystä voimavaralähtöiseen työskentelyyn. Koettiin, että potilaan voimavaroja olisi hyvä kartoittaa ja painottaa pienten onnistumisen kokemusten löytämistä ja potilaan oman aktiivisen toimijuuden edistämistä.

Yhteiskehittämistyöpajassa huomattiin, että käytössä olevat kaavakkeet käsittelevät potilaiden ongelmia, oireita ja haasteita. Keskusteluissa ilmeni, että moniammatillisen työryhmän työskentelyä voisi kehittää voimavaralähtöisemmäksi.

Voimavaralähtöisyyden edistämiseksi tulevaisuudessa ehdotettiin koulutuksen lisäksi voimavaralähtöisyyttä käsittelevän kaavakkeen kehittämistä, jonka avulla voimavaroja kartottettaisiin ja jossa olisi esimerkkejä asian selkiyttämiseksi. Ammattilaiset kaipasivat myös lisätietoa voimavaralähtöisyyden hyödyntämisestä hoitosuhdetyöskentelyssä. Koettiin, että voimavaralähtöisen näkökulman lisäämiseksi potilas osallistuisi moniammatillisen tiimin palavereihin ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten pohjalta voimavaralähtöinen näkökulma on tutkimukseen osallistuneissa yksiköissä huomioita ja otettu mukaan kehittämistyöhön.