Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio: kehittämiskohteiden tunnistaminen
Mäntylä, Katariina; Sailaranta, Jonna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214438
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa digitalisaation avulla kehitettäviä palvelukokonaisuuksia julkisessa hallinnossa. Toimeksiantajana toimi valtiovarainministeriö, joka voi hyödyntää tuloksia osana elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelmaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella elämäntapahtumiin liittyvien palvelukokonaisuuksien nykyistä digitalisaatioastetta, sekä niiden kehitystarvetta. Tietoperustassa tutustuttiin digitalisaatioon, sen vaikutuksiin ja haasteisiin, sekä saavutettavuuteen ja ihmiskeskeisyyteen sen suunnittelussa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysia, AHP-analyysia, vertailuanalyysia sekä asiantuntijanäkemyksiä. Näiden avulla tarkasteltiin julkisten palveluiden digitalisaatiokehityksen nykytilaa, selvitettiin priorisoitavia palvelukokonaisuuksia sekä vertailtiin digitaalisia ratkaisuja kansainvälisellä tasolla.
Opinnäytetyössä tunnistettiin julkisten palveluiden digitalisaation hajanaisuus erityisesti monimutkaisissa elämäntilanteissa. Tutkimuksessa otettiin erityiseen tarkasteluun neljä elämäntapahtumaa, joissa digitaalisten palvelukokonaisuuksien kehittämiselle tunnistettiin merkittäviä hyötyjä: sairastuminen ja hoidon saaminen, rikoksen uhriksi joutuminen, talousvaikeuksiin joutuminen ja muutto Suomeen. Näitä tapahtumia yhdistää monivaiheinen palvelupolku, joka nykyisellään kuormittaa niin kansalaista kuin hallinnollista järjestelmää.
Johtopäätöksenä kehittämisessä tulisi vahvistaa niin kutsuttua yhden luukun -palvelumallia ja rakentaa asiakaslähtöisesti yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Erityisesti terveydenhuollossa, rikosuhripalveluissa, taloudellisessa tuessa ja maahanmuutossa on tarve eheille, ihmiskeskeisille digiratkaisuille.
Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysia, AHP-analyysia, vertailuanalyysia sekä asiantuntijanäkemyksiä. Näiden avulla tarkasteltiin julkisten palveluiden digitalisaatiokehityksen nykytilaa, selvitettiin priorisoitavia palvelukokonaisuuksia sekä vertailtiin digitaalisia ratkaisuja kansainvälisellä tasolla.
Opinnäytetyössä tunnistettiin julkisten palveluiden digitalisaation hajanaisuus erityisesti monimutkaisissa elämäntilanteissa. Tutkimuksessa otettiin erityiseen tarkasteluun neljä elämäntapahtumaa, joissa digitaalisten palvelukokonaisuuksien kehittämiselle tunnistettiin merkittäviä hyötyjä: sairastuminen ja hoidon saaminen, rikoksen uhriksi joutuminen, talousvaikeuksiin joutuminen ja muutto Suomeen. Näitä tapahtumia yhdistää monivaiheinen palvelupolku, joka nykyisellään kuormittaa niin kansalaista kuin hallinnollista järjestelmää.
Johtopäätöksenä kehittämisessä tulisi vahvistaa niin kutsuttua yhden luukun -palvelumallia ja rakentaa asiakaslähtöisesti yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Erityisesti terveydenhuollossa, rikosuhripalveluissa, taloudellisessa tuessa ja maahanmuutossa on tarve eheille, ihmiskeskeisille digiratkaisuille.