Erityinen tuki kauneudenhoitoalan ammattioppilaitoksessa : opiskelijoiden haasteet ja erityisen tuen menetelmät

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia erityisen tuen haasteita kauneudenhoitoalan oppilaitoksissa useimmiten tavataan ja minkälaisia menetelmiä eri kauneudenhoitoalan ammattioppilaitokset hyödyntävät erityisen tuen opiskelijoiden ohjaamisessa. Lisäksi selvitettiin opiskelijoiden eriyttämistä, henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin kirjattuja tukitoimia, opettajien resursseja ja toiveita opinnäytetyön tuotoksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on helpottaa kauneudenhoitoalalla toimivien opettajien työskentelyä erityisen tuen opiskelijoiden kanssa.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin erilaisia teemoja, jotka linkittyvät erityisen tuen antamiseen. Näitä ovat esimerkiksi erityisen tuen antamista ohjaileva lainsäädäntö. Tietoperustassa käytiin läpi myös erityispedagogiikkaa, erityisen tuen menetelmiä sekä oppimisvaikeuksia. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä; puoliavointa kyselyä ja puolistrukturoitua haastattelua. Kysely suunnattiin kaikkiin suomenkielisiin kauneudenhoitoalan ammattioppilaitoksiin. Kyselyn pohjalta valikoitiin seitsemän ammattioppilaitoksen edustajaa tarkentaviin haastatteluihin. Kyselyt ja haastattelut analysoitiin kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä, jonka avulla vastaukset pystyttiin tunnistamaan ja teemoittamaan.

Tulokset osoittivat, että erityisen tuen haasteet olivat oppilaitoksista riippumatta hyvin samankaltaisia. Yleisimpiä haasteita olivat erilaiset keskittymisvaikeudet ja hahmottamishäiriöt sekä mielenterveysongelmat, joista sosiaalisten tilanteiden pelko näkyi voimakkaimmin. Yleisimpinä tuen muotoina oppilaitoksissa käytettiin tukipajoja, ammatillista ohjaajaa, monikanavaista opetustyyliä sekä materiaalia. Todettiin, että oppilaitoksissa, joissa tuen suunnitelmasta vastasi alan oma ammatillinen erityisopettaja, tukitoimet olivat helposti toteutettavissa, mutta ajanpuute ja resurssien puute toivat haastetta tuen antamiseen. Opettajille resursoitavan erityisen tuen määrä vaihteli eri oppilaitoksien välillä. Useammassa oppilaitoksessa erityistä tukea resursoitiin lähinnä ammatilliselle erityisopettajalle tai ryhmän vastuuopettajille. Haastatteluista ei noussut esiin erityisiä toiveita tuotokselle, mutta toivottiin että oppilaitokset voisivat tarjota lisää koulutusta erityisen tuen antamiseen ja hyviä käytänteitä voitaisiin jakaa enemmän eri alojen välillä. Ammatillisesta erityisopettajasta ja ohjaajasta koettiin olevan merkittävin hyöty päivittäisessä opetuksessa.

Opinnäytetyön tulosten ja teoriatiedon pohjalta kehitettiin infograafit, joihin koottiin yleisimmät erityisen tuen haasteet ja menetelmät visuaaliseen muotoon. Infograafit voidaan tulostaa ja laminoida tai kiinnittää esimerkiksi opettajan huoneen seinälle, jolloin niistä saatava tieto on helposti hyödynnettävissä opetuksessa. Opinnäytetyön aikana nousi esiin useampia jatkotutkimus- ja kehittämisideoita. Jatkotutkimuksien aiheena voisi olla maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja muiden erityisen tuen opiskelijoiden näkökulman mukaan ottaminen haasteiden ja toimivien menetelmien kartoittamiseen. Lisäksi erityisen tuen kehittäminen työpaikalalla järjestettävässä koulutuksessa olisi hyödyllistä.