”Arki on täyttä elämää, ihan kaikkine elämän kirjoineen” - Yhteisöllisen asumiskokonaisuuden juurruttaminen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Vahlroos-Rosenberg, Sari (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214768
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö selvitti yhteisöllisen asumisen juurruttamista Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ja laati jatkokehityssuunnitelman palvelun toteutuksen ja vakiinnuttamisen edistämiseksi. Tutkimus tarkasteli juurruttamisen keskeisiä vaiheita sekä sen vaikutuksia työn organisointiin, hoitajien rooleihin ja työkulttuuriin yhteisöllisessä asumisyksikössä.
Työn teoreettinen viitekehys pohjautui ikääntyneen aktiiviseen rooliin ja osallisuuteen (toimijuus, sosiaalinen toimintakyky, itsemääräämisoikeus), sosiaalihuollon rakennemuutokseen (kotona asumisen tuki, yhteisöllisen asumisen kehittäminen) sekä esihenkilöiden merkitykseen muutosjohtamisessa voimavaralähtöisyyden avulla.
Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla esihenkilöhaastatteluilla, joiden pohjalta suunniteltiin henkilöstökysely. Avointen vastausten temaattinen analyysi osoitti, että yhteisölliseen asumiseen soveltuvat osittain toimintakykyiset asukkaat, jotka ymmärtävät avuntarpeen ja osaavat hälyttää apua, erityisesti yöllä.
Juurruttaminen on tuonut esiin tärkeitä muutoksia, kuten asukkaiden yksilöllisen toimintakyvyn huomioinnin, tilojen modernisoinnin, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen (yhdessä tekeminen, itsensä näköinen elämä, fyysinen omatoimisuus) sekä tarpeen sujuvoittaa palvelupolkua, hyödyntää vapaaehtoistyötä ja toiminnanohjausjärjestelmiä.
Vanhustyön arjessa korostuvat ikääntyneiden kohtaaminen, voimavarojen tunnistaminen, selviytymiskyvyn vahvistaminen, kuulluksi tuleminen, arvostus, toimijuuden tukeminen ja merkityksellisyyden kokemuksia tuottavan elämänsisällön mahdollistaminen. Onnistunut muutos edellyttää organisaation sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen sekä esihenkilöiden tukea.
Työn teoreettinen viitekehys pohjautui ikääntyneen aktiiviseen rooliin ja osallisuuteen (toimijuus, sosiaalinen toimintakyky, itsemääräämisoikeus), sosiaalihuollon rakennemuutokseen (kotona asumisen tuki, yhteisöllisen asumisen kehittäminen) sekä esihenkilöiden merkitykseen muutosjohtamisessa voimavaralähtöisyyden avulla.
Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla esihenkilöhaastatteluilla, joiden pohjalta suunniteltiin henkilöstökysely. Avointen vastausten temaattinen analyysi osoitti, että yhteisölliseen asumiseen soveltuvat osittain toimintakykyiset asukkaat, jotka ymmärtävät avuntarpeen ja osaavat hälyttää apua, erityisesti yöllä.
Juurruttaminen on tuonut esiin tärkeitä muutoksia, kuten asukkaiden yksilöllisen toimintakyvyn huomioinnin, tilojen modernisoinnin, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen (yhdessä tekeminen, itsensä näköinen elämä, fyysinen omatoimisuus) sekä tarpeen sujuvoittaa palvelupolkua, hyödyntää vapaaehtoistyötä ja toiminnanohjausjärjestelmiä.
Vanhustyön arjessa korostuvat ikääntyneiden kohtaaminen, voimavarojen tunnistaminen, selviytymiskyvyn vahvistaminen, kuulluksi tuleminen, arvostus, toimijuuden tukeminen ja merkityksellisyyden kokemuksia tuottavan elämänsisällön mahdollistaminen. Onnistunut muutos edellyttää organisaation sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen sekä esihenkilöiden tukea.