Kiviaineksen ja betonimurskeen käytön kustannusten ja hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen vertailu maarakentamisessa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin Ramboll CM Oy:n Kajaanin toimipisteen toimeksiantona. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla kiviainesten ja betonimurskeen käytön kustannuksia ja hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä maarakennushankkeessa. Työssä tutkittiin esimerkkikohteen avulla, millaiset ovat kiviainesten ja betonimurskeen käytön kustannukset ja hiilidioksidiekvivalenttipäästöt infrarakentamisessa ja miten kuljetusetäisyydet vaikuttavat näihin kustannuksiin ja päästöihin. Esimerkkikohteena laskennassa toimi Kontiomäen koulun piha-alueelle toteutettu hulevesisuunnitelma ja sen yhteydessä toteutettu pysäköintialueen suunnittelu. Kohteesta toteutettiin useita erilaisia laskentavariaatioita päästö-kustannussuhteen selvittämiseksi. Teoriaosuudessa keskityttiin betonimurskeen ja luonnonkiviainesten päästöjen muodostumiseen sekä niiden käyttöön liittyvään lainsäädäntöön, kuten jätelakiin ja maa-aineslakiin sekä betonimurskeen käyttöä maarakentamisessa sääteleviin valtioneuvoston asetuksiin. Niitä ovat valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa sekä valtioneuvoston asetus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista. Näiden lisäksi käsiteltiin päästölaskennassa laskentayksikkönä käytettävän hiilidioksidiekvivalenttiyksikön määritelmää sekä kustannuslaskennassa käytettävien yksikköhintojen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Laskennassa kartoitettiin päästöjen ja kustannusten osalta kriittiset kuljetusetäisyydet. Päästö- ja kustannus-laskennassa kävi ilmi, että betonimurskeen käytöllä voidaan saavuttaa merkittävää päästöhyötyä verrattuna kalliomurskeen käytön aiheuttamiin päästöihin. Vertailun mukaan betonimurskeen käytöllä saavutettava hyöty on kustannuksissa verraten vähäinen päästöhyötyihin suhteutettuna. Johtopäätöksinä todettiin, että betonimurskeen käytöllä voidaan saavuttaa päästöhyötyjä erityisesti paikallisissa hankkeissa, kun kuljetusetäisyys on lyhyt. Kustannussäästöjen osalta erot olivat pieniä, mutta lasken-nalliset hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen laskut ovat merkittäviä. Laskentatyökalun kehittäminen auttaisi jatkossa määrittämään kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset ratkaisut projektin alkuvaiheessa. Työ-kalun avulla voitaisiin optimoida ekologisia ja taloudellisia ratkaisuja maarakennushankkeiden arvioinnissa, mikä tukee asiakasorganisaatioita kestävän kehityksen mukaisten päätösten tekemisessä.