Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa monikulttuuristen työyhteisöjen nykytilasta, koota toimivia johtamisen käytänteitä ja tarkastella mahdollisia kehitystarpeita Espoon kaupungin varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää monikulttuuristen työyhteisöjen johtamista, ja kehittää kieli- ja kulttuuritietoista toimintakulttuuria työyhteisön näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen tietoperusta koostuu voimavaraistavan vuorovaikutuksen merkityksestä työyhteisössä, johtajuudesta toimintakulttuurin kehittämistyössä, kieli-, ja kulttuuritietoisesta työyhteisön kehittämisestä, sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta tässä kokonaisuudessa. Työn punaisena lankana on voimavaralähtöisyys ja kaksisuuntaisen oppimisen näkökulma. Johtajuuden rooli korostuu, vaikka kehittämistyössä tarvitaan koko työyhteisön panosta. Dialoginen kohtaaminen ja moninaisuutta tukeva toimintakulttuuri tuottavat kokonaishyvinvointia. Myös vieraskielisten työllisyyden edistämisen näkökulma on osa opinnäytetyön tietoperustaa.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä aiheen moniulotteisuuden vuoksi, pääpainon kuitenkin ollessa laadullisessa menetelmässä. Tutkimusmenetelmänä oli sähköinen Webropol- kysely, joka lähetettiin Espoon kaupungin suomenkielisten varhaiskasvatusyksiköiden johtajille. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman taulukkotyökalujen avulla. Avoimet vastaukset analysoitiin soveltamalla teema-analyysin tekniikkaa.

Tutkimustulosten mukaan monikulttuurisuus työyhteisöissä nähdään voimavarana. Yksilöiden ja yhteisön tarpeet otetaan huomioon yhdenvertaisen työyhteisön johtamisessa. Johtajuuden merkitys toimintakulttuurin kehittämisessä korostuu. Monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiseen tarvitaan kuitenkin tukea. Johtajilla on realistinen näkemys kehittämisen tarpeista, joista kielitaitohaasteet korostuvat. Eriytettyjä käytäntöjä vieraskielisten kielitaitotarpeiden huomioimiseen on käytössä, mutta resurssit koettiin puutteellisiksi. Kehittämistarpeina korostuivat selkokielisten perehdytysmateriaalien kaupunkitasoinen ja yhtenäinen tuki. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten tuoma lisäarvo ja hyöty työyhteisöihin nähdään selkeänä. Merkittävää koulutustarvetta monikulttuurisuusteemoihin ei havaittu, mutta tärkeimmäksi koulutussisällöksi koettiin laadukas kieli-, kulttuuri- ja katsomuspedagogiikan toteuttaminen.

Tutkimustulosten hyödynnettävyys laaja-alaisesti sosiaali- ja terveysalan monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseksi on perusteltua. Kohtaaminen ja vuorovaikutus, kaksisuuntainen oppiminen ja osallisuuden vahvistaminen, johtajuuden merkityksellisyys, sekä työyhteisön kielitietoisuus ovat vahvasti osa koko sosiaali- ja terveysalan työn ydintä. Työllistämisen näkökulmasta on tärkeää huomioida vieraskielisten kielen oppijoiden tarpeita. Tämä nopeuttaa vieraskielisten työllistymistä ja integroitumista suomalaiseen työelämään.

The purpose of this thesis is to provide information about the current state of multicultural work communities, identify effective leadership practices, and examine potential areas for development in early childhood education in the City of Espoo. The objective is to advance the management of multicultural work communities and develop a work culture that is sensitive to different languages and cultural backgrounds from the perspective of work communities.

The theoretical framework focuses on the significance of empowering interaction in work communities, leadership in developing an operational culture, language- and culture-conscious work community development, and the perspective of employee wellbeing in this context. The study’s central theme is a resource-oriented and reciprocal learning approach. Leadership’s role is emphasized although the development process requires the whole work community’s contribution. Dialogical encounters and an operational culture supporting diversity contribute to overall workplace wellbeing. Promotion of employment for individuals with foreign language backgrounds is also an integral part of the theoretical foundation. Qualitative and quantitative research methods were used because of the multidimensional nature of the topic, with a primary focus on qualitative methods. The research methodology involved a digital Webropol survey sent to the directors of Finnish-language early childhood education units in the City of Espoo. The data were analyzed with Webropol’s table tools. Open-ended responses were analyzed with thematic analysis techniques.

The research findings indicate that multiculturalism in work communities is perceived as a strength. The needs of both individuals and community are considered in the management of an equal work community. Leadership’s significance in developing an operational culture is indisputable. However, support is needed for managing multicultural work communities. Leaders have a realistic understanding of areas requiring development, with language proficiency challenges standing out in importance. Differentiated practices are in place to address the language needs of employees with foreign language backgrounds, but the resources are considered inadequate. City-wide and standardized support for plain language onboarding materials stand out as key areas for improvement. The added value created by employees from diverse linguistic and cultural backgrounds is clearly recognized. No significant training needs were identified regarding multiculturalism but the implementation of high-quality language, cultural, and worldview pedagogy was highlighted as the most important training content.

The findings can be applied when developing multicultural work communities in the social and health care sectors. Core elements of social and health care work include interaction and engagement, reciprocal learning, strengthening inclusion, importance of leadership, and language-conscious practices within work communities. From the perspective of employment, addressing the needs of foreign language learners is important. This facilitates faster employment and supports the integration of foreign-language speakers into the Finnish working life.