Kuntoutumisen polut : kuvauksia mielenterveyskuntoutujilta ja työntekijöiltä

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten mielenterveyskuntoutujat kuvaavat omaa kuntoutumisensa polkuaan, sekä miten työntekijät kuvaavat asiakkaidensa kuntoutumista. Tarkoituksena oli tuottaa ajankohtaista tietoa toimeksiantajan asiakkaiden kokemuksista kuntoutumisessaan, sekä palveluissa. Toimeksiantajana toimi Etelä-Suomessa sijaitseva sosiaalipalveluita tarjoava voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistys tarjoaa asiakkailleen mielenterveyskuntoutujien asumis- ja kuntoutuspalveluja sekä työ- ja päivätoimintaa.

Opinnäytetyöhön soveltui laadullinen menetelmä, sillä se mahdollisti parhaiten tutkittavan asiakasryhmän kokemuksien ja ajatusten selvittämisen kuntoutumisessa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Teoreettinen viitekehys koostui mielenterveyden ja mielenterveyskuntoutumisen määrittelystä, mielenterveystyöstä sekä palvelu- ja asiakaspolusta. Työssä avattiin myös kuntouttavan työtoiminnan, asumispalveluiden sekä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteita ja tarkoitusta. Esille tuotiin myös tilastotietoa liittyen mielenterveyden häiriöihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja asumispalveluihin Suomessa.

Haastatteluiden perusteella asiakkaiden kuntoutumisen polulla merkitykselliseksi nousivat työtoiminta, erilaiset asumisen muodot, sekä tuki ja vuorovaikutuksellisuus. Kuntouttavan työtoiminnan merkityksellisyys nousi esiin jokaisessa haastattelussa. Haastattelut tapahtuivat työkeskuksessa, mikä saattoi vaikuttaa erityisesti työtoiminnan esille tuloon. Monella haastateltavalla oli kokemuksia erilaisista asumisen muodoista, kuten asumisyksiköstä, tuetusta asumisesta sekä itsenäisestä asumisesta. Osa asiakkaista koki työntekijöiden tuen ja vuorovaikutuksen tärkeänä osana kuntoutumistaan.

Työntekijähaastatteluissa esiin nousseet teemat olivat asiakasryhmän ammatillinen ymmärtäminen, verkostotyön merkitys työskentelyssä, sekä yhteiskunnalliset vaikutukset työskentelyyn. Työntekijät painottivat asiakasryhmän ymmärtämistä sekä ammattitaitoa kohdata asiakkaat huomioiden heidän erilaiset lähtökohtansa. Verkostotyöllä pystyttiin turvaamaan asiakkaan etu, sekä kartoittamaan palveluntarvetta tehokkaammin. Haastatteluissa nousi esiin yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, jotka olivat vaikuttaneet palveluiden tuottamiseen. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kuntoutumisen kokemukset ovat toisistaan eroavia, sisältäen kuitenkin joitain yhtäläisyyksiä. Mielenterveyskuntoutujille suunnattujen palveluiden tärkeys nousi keskeisesti esiin jokaisessa haastatteluissa. Yhteiskunnassa haastatteluiden toteuttamishetkellä tapahtuneet ja esillä olleet sosiaalipalveluiden leikkaukset ja jatkuvat muutokset herättivät turhautumista sekä asiakkaiden että työntekijöiden kohdalla.