Työhyvinvoinnin edistäminen kuntaorganisaation muutostilanteessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää Kärkölän kunnan keskushallinnon henkilöstön työhyvinvointia muutostilanteessa. Työ toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämistyönä toimintatutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen. Kehittämistyön tuotoksena syntyi Kärkölän kunnan keskushallinnon henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma ja sen implementointimalli. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu työhyvinvoinnin, valmentavan johtamisen ja psykologisen turvallisuuden käsitteiden ympärille.

Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, mitkä tekijät edistävät henkilöstön työhyvinvointia Kärkölän kunnan keskushallinnossa. Tämän myötä saatiin ymmärrys niistä toimista, joita tulee kehittää. Ensimmäisen syklin kehittämiskysymys oli: mitkä tekijät edistävät keskushallinnon työntekijöiden työhyvinvointia henkilöstön kokemana? Tietoa kerättiin henkilöstöltä osallistavan työpajan avulla Me-We-Us – menetelmää hyödyntäen. Ensimmäisen syklin johtopäätöksistä muodostui toisen syklin tietoperustaksi psykologinen turvallisuus työyhteisössä.

Toisen syklin tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa aiempaa tutkimustietoa psykologisesta turvallisuudesta työyhteisössä. Toisen syklin tutkimuskysymys oli: mitä on psykologinen turvallisuus työyhteisössä? Induktiivisen sisällönanalyysin myötä tulokseksi nousi neljä yläluokkaa, jotka ovat luottamus ja yhteisöllisyys, valmentava johtajuus, kehittymisen ja oppimisen mahdollistaminen sekä kannustava ilmapiiri ja jaksamisen tukeminen. Näiden kahden aiemman syklin tulosten myötä kolmannessa syklissä laadittiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jonka tietoperustana on valmentava johtajuus psykologisen turvallisuuden näkökulmasta.

Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata työhyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma kuntaorganisaation muutostilanteessa. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli: miten Kärkölän kunnan keskushallinnon henkilöstön työhyvinvointia voidaan edistää muutostilanteessa? Vastauksia tähän haettiin keskushallinnon esihenkilöille pidetystä työpajasta, jossa virtuaalista aivoriihimenetelmää hyödyntäen laadittiin tavoitteita ja toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaan. Kolmannessa syklissä syntyi sivusykli, jossa pilotoitiin kehittämissuunnitelmaa soveltuvin osin. Sivusyklin tarkoituksena oli kartoittaa henkilöstön huomioita säännöllisesti toteutettavasta Pulssi-kyselystä liittyen kuulluksi tulemisen kokemukseen. Sivusyklin kehittämiskysymys oli: mitä huomioita henkilöstö toi esiin säännöllisesti toteutettavasta Pulssi-kyselystä kuulluksi tulemisen kokemuksen näkökulmasta? Henkilöstö vastasi pulssikyselyyn, ja kertoi mielipiteensä vastaamisesta opinnäytetyöntekijälle sähköpostitse tai Pulssi-työkalun viestitoimintoa hyödyntäen. Vastaajat kokivat, että säännöllisesti toteutettu kysely lisää kuulluksi tulemisen kokemusta, mutta epäilystä herättää kyselyn anonyymiys, koska kyselylinkki on henkilökohtainen. Lisäksi tulosten säännöllinen käsittely koetaan tärkeäksi.

Neljännen ja viimeisen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jolla varmistetaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman käyttöönotto ja jalkauttaminen. Kehittämiskysymyksenä oli: miten työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön? Implementointimalli laadittiin Ottawa mallia hyödyntäen. Implementointimalli laadittiin kokonaisuudessaan, mutta sen käyttöönotosta päättää Kärkölän kunta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhyvinvointia muutostilanteessa kuntaorganisaatiossa tukevat avoin vuorovaikutus, psykologinen turvallisuus, valmentava johtajuus ja henkilöstön osallistaminen kehittämiseen. Opinnäytetyön tuotokset tarjoavat konkreettisia työkaluja työhyvinvoinnin systemaattiseen tukemiseen sekä Kärkölän kunnassa että muissa vastaavissa organisaatioissa.