​​Itsensä johtamisen opas ikääntyneiden asumispalveluyksiköiden esihenkilöille​

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten itsensä johtaminen näyttäytyy ikääntyneiden asumispalveluyksiköiden esihenkilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli esihenkilön oman työn hallinnan kehittäminen itsensä johtamiseen liittyvien taitojen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää esihenkilöiden itsensä johtamisen kokemuksia ja niiden perusteella tuottaa hyvinvointialueen ikääntyneiden asumisyksiköiden esihenkilöille opas itsensä johtamisen tueksi.

Tietoperusta käsittelee itsensä johtamista eri näkökulmista. Itsensä johtamisen tarkasteltavat näkökulmat ovat itsetuntemus, itsensä johtamisen strategiat, ajanhallinta ja työnhallinta ja -hyvinvointi. Tietoperustassa tarkastellaan lisäksi johtamista, esihenkilötyötä sosiaali- ja terveysalalla sekä vanhustyön johtamisen erityispiirteitä.

Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja se toteutettiin tutkimuksellisen kehittämisen periaatteita noudattaen. Opinnäytetyön lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus, jossa aineistonkeruu tapahtui puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui neljä esihenkilöä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Kehittämisosuudessa toteutettiin virtuaalinen yhteiskehittämisen työpaja, jossa käytettiin kuusi ajatteluhattua -menetelmää. Yhteiskehittämisen työpajaan osallistui esihenkilö ja tiimivastaava.

Tuloksien mukaan itsensä johtaminen ikääntyneiden asumispalveluyksiköiden esihenkilöillä näyttäytyi itsetuntemuksen osalta motivoivana ja merkityksellisenä työnä. Oma itsetuntemus koettiin olevan hyvällä tai kohtalaisella tasolla. Esihenkilöiden itsetuntemus näyttäytyi kehittymisenä esihenkilön roolissa. Ajanhallinnan näkökulman mukaiset keskeiset tulokset kulminoituivat ajanhallinnan menetelmiin, kiireen kokemukseen ja työn organisointiin. Tunteiden säätelyn ja –hallinnan näkökulmaa ilmensi kokemukset psyykkisestä kuormituksesta. Tunteiden itsesäätelyä kuvasi tulokset, joissa esihenkilöt valmistautuivat tunnepitoisiin tilanteisiin ennakoimalla niitä ja rauhoittamalla itseään. Tunteiden itsesäätelyyn liittyi tunnetaidot, joihin kuuluivat tunteiden käsittely, itsereflektio ja tunteiden tunnistaminen. Tulosten mukaan tukea kaivattiin itsetuntemukseen ja vuorovaikutustaitoihin. Lisäksi kaivattiin yhteistyötä johdon kanssa ja vertaistukea esihenkilökollegoilta.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi sähköinen itsensä johtamisen opas esihenkilöille, joka koottiin PowerPoint –dioille. Opinnäytetyössä saatuja tutkimustuloksia hyödynnettiin oppaan sisältöjen valinnassa. Opas luovutettiin toimeksiantajan käyttöön. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että itsensä johtaminen on tärkeässä osassa ikääntyneiden asumispalveluyksiköiden esihenkilöillä ja sitä toteutetaan erilaisilla tavoilla. Yhteiskehittämisessä saatujen tulosten mukaan opasta voi hyödyntää esihenkilötyössä. Jatkotutkimusideana voisi tutkia, millä tavoin opas on tukenut esihenkilötyötä ja edelleen kehittää sitä.

The thesis examined how self-leadership appears from the perspective of the service managers of the housing services for the elderly. The aim of the thesis was to develop the service managers’ own work management from the point of view of self-leadership skills. The purpose was to explore the experiences of self-leadership of the service managers and based on them, create a guide for the service managers of the elderly housing services of wellbeing services counties to support self-leadership.

The theoretical framework of the thesis examines self-leadership from different perspectives. The perspectives examined in self-leadership are self-knowledge, self-leadership strategies, time management, and work management and well-being. The theoretical framework also examines management, managerial work in the social welfare and health sector and the special characteristics of elderly care management.

The thesis was a research-based development work using a constructive research methodology in which the data was collected with semi-structured individual interviews. Four service managers participated in the interviews. The material was analyzed using qualitative content analysis. In the development work, a virtual co-development workshop was held, using the six thinking hats method. A service manager and team leader participated in the work-shop.

According to the results of the thesis, self-leadership of the service managers in the elderly housing services appeared to be motivating and meaningful work in terms of self-knowledge. Self-knowledge was experienced to be at a good or moderate level. Self-knowledge of the service managers appeared as development in the role of the supervisor. The key results from the time management perspective focused on time management methods, the experience of urgency, and organization of the work. The perspective of emotional regulation and control were reflected in the experience of mental stress. Self-regulation of emotions was illustrated by results in which the service managers prepared for emotional situations by anticipating them and calming themselves. Emotional self-regulation was associated with emotional skills, which included emotional processing, self-reflection, and recognizing emotions. According to the results, support was needed for self-knowledge and interaction skills. Furthermore, there was a need for co-operation with management and peer support from colleagues.

As a result of this thesis, an electronic self-leadership guide for the service managers was created in the form of PowerPoint slides. The research results obtained in the thesis were used in the selection of the contents of the guide. The final guide was sent to the target organization. In conclusion, it can be stated that self-leadership plays an important role for service managers in elderly housing services and is implemented in various ways. Based on the results of the co-development workshop, the guide can be used in managerial work. Future research could explore how the guide has supported service managers’ work and continue to develop the guide further.