Kokemuksia kokemusasiantuntijakoulutuksesta : ”Se on ihan mahtava just et se kääntyy niinku sitte kaikki hyväks kuitenki”
Holm, Paula; Lukkarila, Josefina (2015)
Holm, Paula
Lukkarila, Josefina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503102970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503102970
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kokemusasiantuntijaopiskelijoiden kokemuksia Mielen avain -hankkeen järjestämästä Lohjan alueen kokemusasiantuntijakoulutuksesta. Koulutus toteutettiin ajalla 6.11.2013 - 2.6.2014 ja siitä valmistui kahdeksan kokemusasiantuntijaa. Koulutus oli Lohjan alueella ensimmäisen kerran järjestetty kokemusasiantuntijakoulutus, joten opinnäytetyön tavoitteeksi muodostui tiedon tuottaminen kehityskohteista tulevia koulutuksia varten. Opinnäytetyön teoreettisena pohjana toimi mielenterveys- ja päihdesairauksiin, niistä kuntoutumiseen sekä vertaistukeen liittyvä teoriatieto. Opinnäytetyössä on käytetty tutkimus- ja teoriatietoa kokemusasiantuntijoiden kouluttamisesta ja hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysalan palveluissa Suomessa ja kansainvälisesti.
Kokemusasiantuntijakoulutukseen voi hakea mielenterveys- tai päihdekuntoutuja tai sairastuneen lähiomainen. Koulutukseen hakiessa kuntoutumisen on oltava tarpeeksi pitkällä, jotta koulutukseen osallistuvan opiskelijan voimavarat riittävät menneisyyden ja tunteiden työstämiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia vertaistyöntekijöinä sekä kokemuskouluttajina ja palveluiden kehittäjinä.
Tämän opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina kokemusasiantuntijakoulutuksen loppuvaiheessa. Haastatteluihin osallistui seitsemän kokemusasiantuntijaopiskelijaa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin sekä litteroitiin ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluissa ilmeni, että kokemusasiantuntijaopiskelijat kokivat koulutuksen erittäin tärkeänä itselleen, teoriatiedon laadukkaana ja kouluttajat ammattitaitoisina. Kokonaisuutena koulutuksen koettiin tukevan elämän hallintaa. Kehityskohteiksi muodostui kaikkien opetuksen osa-alueiden laajentaminen, työharjoitteluiden lisääminen sekä työllistymis- ja tukimahdollisuuksien monipuolisempi kartoittaminen.
Johtopäätöksinä haastateltavat totesivat, että kokemusasiantuntijakoulutus on tarpeellinen sekä erittäin laadukas kattavan teoriatiedon ja ammattitaitoisten kouluttajien vuoksi. Tuloksista voitiin päätellä, että omakohtainen kokemus on kokemusasiantuntijuuden edellytys ja perusta, jonka päälle kokemusasiantuntijuus rakentuu. Lohjan alueen kokemusasiantuntijakoulutus koettiin onnistuneeksi kokonaisuudeksi ja kehityskelpoiseksi koulutukseksi.
Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin valmistuneiden kokemusasiantuntijoiden merkityksen mittaamista sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittämisessä sekä käytännön työskentelyssä ja asiakkaiden tyytyväisyyden selvittämistä kokemusasiantuntijoiden palveluihin. Lohjan alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisen kannalta ehdotettiin koulutuksen jatkamista alueella sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivista hyödyntämistä sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuksessa.
Kokemusasiantuntijakoulutukseen voi hakea mielenterveys- tai päihdekuntoutuja tai sairastuneen lähiomainen. Koulutukseen hakiessa kuntoutumisen on oltava tarpeeksi pitkällä, jotta koulutukseen osallistuvan opiskelijan voimavarat riittävät menneisyyden ja tunteiden työstämiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia vertaistyöntekijöinä sekä kokemuskouluttajina ja palveluiden kehittäjinä.
Tämän opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina kokemusasiantuntijakoulutuksen loppuvaiheessa. Haastatteluihin osallistui seitsemän kokemusasiantuntijaopiskelijaa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin sekä litteroitiin ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastatteluissa ilmeni, että kokemusasiantuntijaopiskelijat kokivat koulutuksen erittäin tärkeänä itselleen, teoriatiedon laadukkaana ja kouluttajat ammattitaitoisina. Kokonaisuutena koulutuksen koettiin tukevan elämän hallintaa. Kehityskohteiksi muodostui kaikkien opetuksen osa-alueiden laajentaminen, työharjoitteluiden lisääminen sekä työllistymis- ja tukimahdollisuuksien monipuolisempi kartoittaminen.
Johtopäätöksinä haastateltavat totesivat, että kokemusasiantuntijakoulutus on tarpeellinen sekä erittäin laadukas kattavan teoriatiedon ja ammattitaitoisten kouluttajien vuoksi. Tuloksista voitiin päätellä, että omakohtainen kokemus on kokemusasiantuntijuuden edellytys ja perusta, jonka päälle kokemusasiantuntijuus rakentuu. Lohjan alueen kokemusasiantuntijakoulutus koettiin onnistuneeksi kokonaisuudeksi ja kehityskelpoiseksi koulutukseksi.
Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin valmistuneiden kokemusasiantuntijoiden merkityksen mittaamista sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittämisessä sekä käytännön työskentelyssä ja asiakkaiden tyytyväisyyden selvittämistä kokemusasiantuntijoiden palveluihin. Lohjan alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisen kannalta ehdotettiin koulutuksen jatkamista alueella sekä kokemusasiantuntijoiden aktiivista hyödyntämistä sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuksessa.