Koulutettujen maahanmuuttajanaisten kieliryhmien opetusmateriaalin kehittäminen
Nuolivirta, Mikko; Hakulinen, Jasmiina (2025)
Nuolivirta, Mikko
Hakulinen, Jasmiina
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616276
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kehitystavoitteena oli kehittää Auroras-verkoston kieliryhmien oppimateriaaleja luomalla uudet oppimateriaalit kahdelle uudelle ryhmätapaamiselle aiheinaan ohjelmistot ja tekoäly. Tarkoituksena oli varmistaa, että materiaalit tukevat monipuolisesti eri oppimisstrategioita: visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen sekä lukeminen ja kirjoittaminen. Toimeksiantajana toiminut Auroras-verkosto tarjoaa ryhmämuotoista työelämämentorointia Suomeen muuttaneille koulutetuille naisille edistäen heidän suomen kielen taitoaan ja työllistymismahdollisuuksiaan kieli- ja mentorointiryhmien kautta.
Kehittämistehtävinä olivat kieliryhmien materiaalien luomisen lisäksi kieliryhmätoiminnan kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen. Keskeiset viitekehykset kehitystyölle muodostuivat maahanmuuttajanaisten työllistymiseen ja haasteisiin liittyvästä tutkimusaineistosta sekä aikuisen kielenoppimiseen ja oppimisstrategioihin liittyvästä tietoperustasta. Kehittämistyön menetelmälliset ratkaisut olivat palvelumuotoilun tuplatimantti-mallin mukainen prosessi, anonyymi kysely ja prototyypin palautteiden käsittely.
Tutkimustulokset osoittivat, että Auroras-verkoston oppimateriaalit ovat laadukkaita ja tukevat eri oppimistyylejä. Tutkimuksissa selvisi kuitenkin kehitysmahdollisuuksia visuaalisten ja kinesteettisten oppijoiden tarpeisiin; erityisesti toivottiin visuaalisuuden kehittämistä ja käytännönläheisten harjoitusten lisäämistä oppimisprosessin tueksi. Tulosten perusteella loimme uusien ryhmätapaamisten materiaalit ohjelmisto ja tekoäly, jotka mahdollistavat Auroras-verkoston materiaalien sopivan sisällöiltään nykypäivän työelämään ja työnhakuprosessiin entistäkin paremmin.
Palvelumuotoiluprosessi mahdollisti Auroras-verkoston kieliryhmäläisten toiveiden huomioimisen, mikä auttoi kehittämään oppimateriaaleja vastaamaan paremmin ryhmäläisten erilaisiin oppimisstrategioihin. Uusista materiaaleista tuli monipuolisesti erilaisia oppimistyylejä tukevat kokonaisuudet ja ne vastaavat sisällöiltään hyvin nykyisen työelämän kielellisiin vaatimuksiin.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin arvioida päivitetyn kurssimateriaalin pitkän aikavälin vaikuttavuutta kieliryhmäläisten ja ryhmäohjaajien kokemusten sekä ryhmätapaamisten palautteiden perusteella. Vertaileva tutkimus alkuperäisen ja uudistetun materiaalin välillä voisi tarjota tietoa oppimiseen ja motivaatioon liittyen. Lisäksi voisi olla kiinnostavaa tutkia tekoälyavusteisen projektityöskentelyn mahdollisuuksia kieliryhmien ohjauksen tukena.
Kehittämistehtävinä olivat kieliryhmien materiaalien luomisen lisäksi kieliryhmätoiminnan kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen. Keskeiset viitekehykset kehitystyölle muodostuivat maahanmuuttajanaisten työllistymiseen ja haasteisiin liittyvästä tutkimusaineistosta sekä aikuisen kielenoppimiseen ja oppimisstrategioihin liittyvästä tietoperustasta. Kehittämistyön menetelmälliset ratkaisut olivat palvelumuotoilun tuplatimantti-mallin mukainen prosessi, anonyymi kysely ja prototyypin palautteiden käsittely.
Tutkimustulokset osoittivat, että Auroras-verkoston oppimateriaalit ovat laadukkaita ja tukevat eri oppimistyylejä. Tutkimuksissa selvisi kuitenkin kehitysmahdollisuuksia visuaalisten ja kinesteettisten oppijoiden tarpeisiin; erityisesti toivottiin visuaalisuuden kehittämistä ja käytännönläheisten harjoitusten lisäämistä oppimisprosessin tueksi. Tulosten perusteella loimme uusien ryhmätapaamisten materiaalit ohjelmisto ja tekoäly, jotka mahdollistavat Auroras-verkoston materiaalien sopivan sisällöiltään nykypäivän työelämään ja työnhakuprosessiin entistäkin paremmin.
Palvelumuotoiluprosessi mahdollisti Auroras-verkoston kieliryhmäläisten toiveiden huomioimisen, mikä auttoi kehittämään oppimateriaaleja vastaamaan paremmin ryhmäläisten erilaisiin oppimisstrategioihin. Uusista materiaaleista tuli monipuolisesti erilaisia oppimistyylejä tukevat kokonaisuudet ja ne vastaavat sisällöiltään hyvin nykyisen työelämän kielellisiin vaatimuksiin.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin arvioida päivitetyn kurssimateriaalin pitkän aikavälin vaikuttavuutta kieliryhmäläisten ja ryhmäohjaajien kokemusten sekä ryhmätapaamisten palautteiden perusteella. Vertaileva tutkimus alkuperäisen ja uudistetun materiaalin välillä voisi tarjota tietoa oppimiseen ja motivaatioon liittyen. Lisäksi voisi olla kiinnostavaa tutkia tekoälyavusteisen projektityöskentelyn mahdollisuuksia kieliryhmien ohjauksen tukena.