Tekoäly kiinteistöautomaatiossa
Saleva, Markus (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716575
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin tekoälyn soveltuvuutta rakennuksen lämmityksen säätöön sekä tekoälyn kehittämis- ja kouluttamisprosesseja. Työn teoriaosuudessa kerrotaan yleisellä tasolla kiinteistöautomaatiosta, tekoälystä ja käytetyistä ohjelmistoista. Työn tavoitteena oli kehittää tekoälymalli, joka pystyisi optimoimaan sähkölämmitteisen kiinteistön lämmitystä energiatehokkaasti sekä mahdollisesti parantamaan asumismukavuutta.
Työssä käytettiin tekoälymallin kehittämiseen generatiivista tekoäly -ohjelmistoa ja koodin kirjoittamista itse, sekä tutkittiin tekoälyn kehittämiseen ja kouluttamiseen tarkoitetun ohjelmiston käyttöä. Tekoälymalli koulutettiin ja simuloitiin dynaamisessa rakennuksen energiankulutuksen laskenta -ohjelmassa. Rajallisen laskentakapasiteetin vuoksi työ rajattiin yhden kuukauden mittaiseen ajanjaksoon lämmityskauden lopulla. Tekoälymallin toimintaa verrattiin termostaattiohjattuun lämmityksen säätöön.
Tekoälymalli ei toiminut toivotulla tavalla. Malli antoi lämpötilan vaihdella suuresti yli- ja alilämmittämällä tilaa. Tekoälyohjattu lämmitys kulutti merkittävästi enemmän energiaa verrattuna termostaattiohjattuun lämmitykseen. Tekoälyn kouluttaminen käytetyillä menetelmillä ja infrastruktuurilla osoittautui aikaa vieväksi prosessiksi.
Työssä käytettiin tekoälymallin kehittämiseen generatiivista tekoäly -ohjelmistoa ja koodin kirjoittamista itse, sekä tutkittiin tekoälyn kehittämiseen ja kouluttamiseen tarkoitetun ohjelmiston käyttöä. Tekoälymalli koulutettiin ja simuloitiin dynaamisessa rakennuksen energiankulutuksen laskenta -ohjelmassa. Rajallisen laskentakapasiteetin vuoksi työ rajattiin yhden kuukauden mittaiseen ajanjaksoon lämmityskauden lopulla. Tekoälymallin toimintaa verrattiin termostaattiohjattuun lämmityksen säätöön.
Tekoälymalli ei toiminut toivotulla tavalla. Malli antoi lämpötilan vaihdella suuresti yli- ja alilämmittämällä tilaa. Tekoälyohjattu lämmitys kulutti merkittävästi enemmän energiaa verrattuna termostaattiohjattuun lämmitykseen. Tekoälyn kouluttaminen käytetyillä menetelmillä ja infrastruktuurilla osoittautui aikaa vieväksi prosessiksi.