Lasten motorisia taitoja kehittävä alkulämmittely
Koponen, Lotta; Nieminen, Matias (2025)
Koponen, Lotta
Nieminen, Matias
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716837
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää lasten liikuntatuntien alkulämmittelyä ja syventää opettajien tietämystä lasten motoristen taitojen kehittämisestä kirjallisuuskatsauksen avulla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Imatralla sijaitsevan Mansikkalan koulukeskuksen kanssa.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja sen tuotoksena valmistui opas. Opas perustuu kirjallisuuskatsauksessa hankittuun tutkittuun tietoon ja opettajille laadittuun Webropol-kyselyyn. Kirjallisuuskatsauksessa nousseet teemat olivat lasten motoristen taitojen kehittäminen ja koululiikunta. Kyselylomakkeilla selvitettiin opettajien toiveet ja nykyiset käytännöt alkulämmittelyiden suhteen. Kohderyhmänä oli liikuntaa vuosiluokille 3.–6. opettavat opettajat. Opas oli kymmenen viikkoa koekäytössä kahdella opettajalla, jotka ohjasivat koululiikuntaa jakson aikana noin 200 oppilaalle. Koekäyttöjakson jälkeen oppaaseen tehtiin muutokset palautekyselyn pohjalta. Aineistoa analysoitiin etsimällä opettajien vastauksista nousseita toistuvia teemoja.
Laadullisia tuloksia tarkasteltiin sisällön analyysilla, mutta myös joitain määrällisiä analyysejä suoritettiin. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella hyvä alkulämmittely kestää vähintään kymmenen minuuttia sisältäen erilaisia hermo-lihasjärjestelmää aktivoivia harjoitteita. Kyselyn vastauksista nousi esille, että 82 % opettajista oli valmis sisällyttämään alkulämmittelyihin 1–2 leikkiä. Opettajista 57 % toivoi saavansa valmiita paketteja alkulämmittelyihin leikin muodossa. Opas sisältää erilaisia alkulämmittelykokonaisuuksia, jossa on annettu ohjeita erilaisille liikuntatunneille ja vaihtoehtoja alkulämmittelyiden muokkaamiseen liikuntatuntia varten.
Opettajien tarve valmiille alkulämmittelyille korostaa uusien työkalujen tärkeyttä. Opas voi tehostaa alkulämmittelyitä ja tarjota motorista kehitystä tukevia leikkejä. Fysioterapian näkökulmasta työ avaa yhteistyömahdollisuuksia koulun kanssa lasten hyvinvoinnin tukemiseksi ja tuo uutta tietoa opettajien tarpeista. Jatkotutkimus voisi vertailla, miten opettajien liikuntapedagoginen koulutus on yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja sen tuotoksena valmistui opas. Opas perustuu kirjallisuuskatsauksessa hankittuun tutkittuun tietoon ja opettajille laadittuun Webropol-kyselyyn. Kirjallisuuskatsauksessa nousseet teemat olivat lasten motoristen taitojen kehittäminen ja koululiikunta. Kyselylomakkeilla selvitettiin opettajien toiveet ja nykyiset käytännöt alkulämmittelyiden suhteen. Kohderyhmänä oli liikuntaa vuosiluokille 3.–6. opettavat opettajat. Opas oli kymmenen viikkoa koekäytössä kahdella opettajalla, jotka ohjasivat koululiikuntaa jakson aikana noin 200 oppilaalle. Koekäyttöjakson jälkeen oppaaseen tehtiin muutokset palautekyselyn pohjalta. Aineistoa analysoitiin etsimällä opettajien vastauksista nousseita toistuvia teemoja.
Laadullisia tuloksia tarkasteltiin sisällön analyysilla, mutta myös joitain määrällisiä analyysejä suoritettiin. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella hyvä alkulämmittely kestää vähintään kymmenen minuuttia sisältäen erilaisia hermo-lihasjärjestelmää aktivoivia harjoitteita. Kyselyn vastauksista nousi esille, että 82 % opettajista oli valmis sisällyttämään alkulämmittelyihin 1–2 leikkiä. Opettajista 57 % toivoi saavansa valmiita paketteja alkulämmittelyihin leikin muodossa. Opas sisältää erilaisia alkulämmittelykokonaisuuksia, jossa on annettu ohjeita erilaisille liikuntatunneille ja vaihtoehtoja alkulämmittelyiden muokkaamiseen liikuntatuntia varten.
Opettajien tarve valmiille alkulämmittelyille korostaa uusien työkalujen tärkeyttä. Opas voi tehostaa alkulämmittelyitä ja tarjota motorista kehitystä tukevia leikkejä. Fysioterapian näkökulmasta työ avaa yhteistyömahdollisuuksia koulun kanssa lasten hyvinvoinnin tukemiseksi ja tuo uutta tietoa opettajien tarpeista. Jatkotutkimus voisi vertailla, miten opettajien liikuntapedagoginen koulutus on yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen.