Oman hyvinvoinnin johtaminen työelämässä OP Ryhmän hyvinvointikirjan avulla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä oman hyvinvoinnin johtamisesta työelämässä ja tuottaa tietoa siitä, miten työntekijät voivat kehittää omaa hyvinvointiaan sekä hyödyntää OP Ryhmän hyvinvointikirjaa tässä prosessissa. Työ oli suunnattu erityisesti OP Ryhmälle, joka toimi toimeksiantajana ja sai tutkimuksesta konkreettisia kehittämisehdotuksia henkilöstönsä hyvinvoinnin tukemiseksi. Kehittämistehtävänä oli selvittää, miten oman hyvinvoinnin johtamista voidaan edistää työelämässä ja millä tavoin hyvinvointikirja tukee tätä kehitystä.

Tietoperusta rakentui kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin keskeisten käsitteiden sekä itsensä johtamisen merkityksen ympärille. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin hyvinvoinnin eri osa-alueita, työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä sekä itsensä johtamisen roolia työelämässä. Lisäksi perehdyttiin OP Ryhmän hyvinvointikirjan sisältöön ja sen mahdollisuuksiin tukea yksilön hyvinvointia.

Menetelmällisesti työssä yhdistettiin määrällinen kyselytutkimus ja laadulliset haastattelut, joiden avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä oman hyvinvoinnin johtamisesta sekä hyvinvointikirjan hyödyistä. Kyselyllä selvitettiin laajemmin henkilöstön kokemuksia, kun taas haastatteluissa syvennyttiin yksilöllisiin näkemyksiin ja kehittämistarpeisiin. Keskeiset tulokset osoittivat, että omaa hyvinvointia tuetaan parhaiten silloin, kun työntekijällä on selkeät keinot hallita työn kuormitusta ja edistää palautumista. OP Ryhmän hyvinvointikirja koettiin sisällöltään hyödylliseksi ja selkeäksi, mutta sen tunnettuus ja käyttö olivat vähäistä. Kirjan tarjoamat sisällöt nähtiin potentiaalisina tukikeinoina, mikäli ne saadaan osaksi arjen työtä ja työyhteisön rakenteita.

Tulosten arvioinnissa ja johtopäätöksissä todettiin, että hyvinvointikirja tukee oman hyvinvoinnin johtamista, mutta sen vaikuttavuus jää vähäiseksi ilman systemaattista käyttöönottoa. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että hyvinvointikirjaa tulisi jalkauttaa osaksi työyhteisön arkea esimerkiksi tiimipalavereiden, kehityskeskustelujen ja henkilöstövalmennusten kautta. Näin kirjan potentiaali voidaan valjastaa aidosti osaksi työhyvinvoinnin edistämistä ja tukea henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia.