Terveydenhuollon ammattihenkilön osaaminen täyteainehoitojen toteutuksessa

Abstract

Ikääntymismuutosten korjaamiseen ja normaalien kasvonpiirteiden muokkaamiseen tai korostamiseen käytetään nykyään yhä enemmän täyteainehoitoja kirurgisten toimenpiteiden sijaan, koska hoidot ovat huomattavasti leikkausta kevyempi vaihtoehto. Samalla haittavaikutusten määrä on lisääntynyt, sillä toimenpide ei lain mukaan edellytä tekijältä sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja näin ollen niitä voi halutessaan toteuttaa kuka tahansa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhuollon ammattihenkilöiltä vaadittavaa osaamista täyteainehoitojen toteutuksessa. Opinnäytetyön painotus oli suomalaisen esteettisen kirurgian tutkimisessa ilmiönä ja siihen vaadittavan osaamisen nykytilanteen kartoituksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa täyteainehoitojen toteuttajan tarvitsemasta osaamisesta ja sitä kautta mahdollistaa yhä laadukkaampien täyteainehoitojen toteuttaminen. Työelämäkumppanina toimi Helsingissä toimiva kauneusalan yrittäjä, jonka hoitovalikoima koostuu erilaisista esteettisistä hoidoista.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa laadullisena tutkimuksena, jossa kerättiin tietoa sosiaalisesta mediasta täyteainehoitoja toteuttavien ammattilaisten tekemistä videoista ja postauksista täyteainehoitoihin liittyen. Aineistona käytettiin vain laillistettujen terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä videoita ja materiaaleja. Aineisto analysoitiin induktiivisella analyysilla, jossa analysoitiin sosiaalisessa mediassa julkaistuja videoita ja postauksia täyteainehoitoihin liittyen.

Analyysin tulosten perusteella esteettiset täyteainehoidot ovat monimutkainen ja monivaiheinen prosessi, jossa useat tekijät vaikuttavat hoidon turvallisuuteen ja onnistumiseen. Täyteainehoitoihin vaadittavasta osaamisesta nousi esiin kolme laajempaa ja keskeistä teemaa. Keskeiset teemat olivat: ammatillinen osaaminen ja koulutus, täyteaineiden hallinta ja turvallisuus sekä toimintaympäristö ja käytännön toteutus. Tuloksista voidaan myös todeta, että laajoista osaamisvaatimuksista huolimatta, täyteainehoitoja voi toteuttaa Suomessa tällä hetkellä kuka tahansa ilman terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyttä. Lähes jokainen aineistossa esiintynyt alan ammattilainen koki lainsäädännön osittain tai kokonaan puutteelliseksi ja epäselväksi.

Jatkokehittämisideoiksi nousi esiin useita aiheita, joiden tarkastelu voisi syventää ymmärrystä esteettisten täyteainehoitojen toteuttamiseen liittyvästä osaamisesta sekä alan sääntelyn ja käytäntöjen vaikutuksista. Nämä tutkimusaiheet kohdistuvat sekä rakenteellisiin että käytännön toimintaa ohjaaviin osa-alueisiin, kuten lainsäädäntöön, koulutukseen, asiakasnäkökulmaan ja kliiniseen turvallisuuteen.

Asiasanat: esteettinen kirurgia, terveydenhuollon ammattihenkilö, täyteainehoidot

Injectable fillers are increasingly being used as an alternative to surgical procedures for correcting age-related changes and for modifying or enhancing normal facial features. These treatments are considered a significantly less invasive option compared to surgery. However, the number of adverse effects has also risen, as current legislation does not require the practitioner to have formal education in the social and health care sector, allowing virtually anyone to perform the procedures.

The purpose of this thesis was to describe the competencies required from healthcare professionals in administering injectable filler treatments. The focus of the thesis was on examining aesthetic medicine as a phenomenon in Finland and mapping the current state of the required expertise. The aim was to generate more knowledge about the competencies needed by practitioners performing filler treatments, thereby contributing to the delivery of higher-quality aesthetic procedures. The thesis was carried out in collaboration with a beauty industry entrepreneur based in Helsinki, whose range of services includes various aesthetic treatments.

This thesis was conducted as a descriptive literature review using a qualitative research approach. Data were collected from social media content, specifically videos and posts related to injectable filler treatments, created by professionals performing these procedures. Only materials produced by licensed healthcare professionals were included. The data were analyzed using inductive content analysis, focusing on videos and posts published on social media concerning filler treatments.

Based on the analysis, aesthetic filler treatments are a complex and multi-phase process in which several factors influence the safety and success of the procedure. Three broader and central themes emerged regarding the competencies required for filler treatments: professional expertise and education, mastery of fillers and safety, and the operational environment and practical implementation. The results also indicate that, despite the extensive competency requirements, anyone in Finland can currently perform filler treatments without being a licensed healthcare professional. Almost every professional featured in the data perceived the legislation as partly or entirely inadequate and unclear.

Several ideas for further development emerged, which could deepen the understanding of the competencies required for administering aesthetic filler treatments, as well as the impact of regulation and practices within the field. These research topics relate to both structural and practical aspects, such as legislation, education, the client perspective, and clinical safety.

Keywords: aesthetic surgery, healthcare professional, dermal filler treatments