Kokemusasiantuntija ammattilaisen työparina nuorten desistanssissa
Takkula, Johannes; Salo, Disa (2025)
Takkula, Johannes
Salo, Disa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716971
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan työparityöskentelyä nuorten desistanssi työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välisestä työparityöskentelystä. Työn toimeksiantajana toimi Aseman Lapset ry.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kokemusasiantuntijuudesta, kokemusasiantuntijan työparityöskentelystä koulutetun ammattilaisen kanssa sekä kokemusasiantuntijan työstä nuorten kanssa. Keräsimme opinnäytetyön aineiston teemahaastatteluilla. Haastattelu toteutettiin kuudelle Aseman Lasten työntekijälle, joista kolme oli kokemusasiantuntijoita ja kolme koulutettuja ammattilaisia. Analysoimme opinnäytetyössämme kertyneen aineiston aineistolähtöisesti eli induktiivisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kokemusasiantuntijuus tuo asiakastyöskentelyyn syvyyttä ja samaistuttavuutta, jotka tukevat nuoren luottamuksen syntymistä ja kiinnittymistä palveluihin. Työparityö perustuu toisiaan täydentävään osaamiseen, jossa kokemusasiantuntijan kokemustieto ja ammattilaisen koulutus tukevat nuorta toipumisprosessia. Työparityössä roolit eivät ole tarkkaan rajattuja ja ne sulautuvat toisiinsa työskentelyn aikana. Työparityöskentely rakentuu yhdenvertaisuudelle, luottamukselle ja vastuulliselle työnjaolle. Kokemustiedon käytössä korostui, että sen käytön tulee olla aina harkittua, perusteltua ja tilannekohtaisesti arvioitua jokaisen nuoren kohdalla. Tulosten perusteella nousi, ettei Aseman Lasten kokemusasiantuntijoiden työhön sisälly varsinainen vertaistyö, koska kokemusasiantuntijan ja vertaistyöntekijän työnkuva ja työn konteksti poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kokemusasiantuntijuus edellyttää kokemusasiantuntijan riittävää toipumista, eettistä otetta ja harkittua kokemustiedon käyttöä. Eettisesti kestävään toimintaan liittyy kokemusasiantuntijan omien kokemusten riittävä käsittely ja täydellinen irrottautuminen rikollisuudesta ja päihteistä. Opinnäytetyön tuloksien perusteella kokemusasiantuntijan työskentelyssä on huomioitava työntekijän hyvinvointi sekä työnantajan tarjoama riittävä tuki työskentelyssä, samalla luottaen kokemusasiantuntijoiden omaan kykyyn arvioida omaa hyvinvointiaan. Kokemusasiantuntijat toimivat sillanrakentajina nuorten ja muiden ammattilaisten välillä, ja heidän panoksensa on erityisen merkittävä vaikeasti tavoitettavien nuorten tukemisessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kokemusasiantuntijuudesta, kokemusasiantuntijan työparityöskentelystä koulutetun ammattilaisen kanssa sekä kokemusasiantuntijan työstä nuorten kanssa. Keräsimme opinnäytetyön aineiston teemahaastatteluilla. Haastattelu toteutettiin kuudelle Aseman Lasten työntekijälle, joista kolme oli kokemusasiantuntijoita ja kolme koulutettuja ammattilaisia. Analysoimme opinnäytetyössämme kertyneen aineiston aineistolähtöisesti eli induktiivisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kokemusasiantuntijuus tuo asiakastyöskentelyyn syvyyttä ja samaistuttavuutta, jotka tukevat nuoren luottamuksen syntymistä ja kiinnittymistä palveluihin. Työparityö perustuu toisiaan täydentävään osaamiseen, jossa kokemusasiantuntijan kokemustieto ja ammattilaisen koulutus tukevat nuorta toipumisprosessia. Työparityössä roolit eivät ole tarkkaan rajattuja ja ne sulautuvat toisiinsa työskentelyn aikana. Työparityöskentely rakentuu yhdenvertaisuudelle, luottamukselle ja vastuulliselle työnjaolle. Kokemustiedon käytössä korostui, että sen käytön tulee olla aina harkittua, perusteltua ja tilannekohtaisesti arvioitua jokaisen nuoren kohdalla. Tulosten perusteella nousi, ettei Aseman Lasten kokemusasiantuntijoiden työhön sisälly varsinainen vertaistyö, koska kokemusasiantuntijan ja vertaistyöntekijän työnkuva ja työn konteksti poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kokemusasiantuntijuus edellyttää kokemusasiantuntijan riittävää toipumista, eettistä otetta ja harkittua kokemustiedon käyttöä. Eettisesti kestävään toimintaan liittyy kokemusasiantuntijan omien kokemusten riittävä käsittely ja täydellinen irrottautuminen rikollisuudesta ja päihteistä. Opinnäytetyön tuloksien perusteella kokemusasiantuntijan työskentelyssä on huomioitava työntekijän hyvinvointi sekä työnantajan tarjoama riittävä tuki työskentelyssä, samalla luottaen kokemusasiantuntijoiden omaan kykyyn arvioida omaa hyvinvointiaan. Kokemusasiantuntijat toimivat sillanrakentajina nuorten ja muiden ammattilaisten välillä, ja heidän panoksensa on erityisen merkittävä vaikeasti tavoitettavien nuorten tukemisessa.