Hybridityön uudet käytännöt : keinoja sujuvaan arkeen asiantuntijatyöyhteisössä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin hybridityötä tekevän työyhteisön työskentelykäytäntöjä; miten tietoa jaetaan ja miten verkostoja ylläpidetään hybridityötä tekevässä työyhteisössä. Haastattelututkimuksen avulla pyrittiin tunnistamaan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tiedonvirtaukseen sekä vuorovaikutussuhteisiin liittyy. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli teknologiayksikkö suomalaisessa keskisuuressa yrityksessä. Yksikössä työskentelevät tieto- ja tuotantojärjestelmien kehittämisen, -hankinnan ja -hallinnan asiantuntijat. Työ on tietotyötä, jota tehdään yksin, tiimeissä ja verkostoissa. Muuttuneen työelämän vaikutuksista yritysten tuottavuuteen, johtamiseen ja työntekijöiden hyvinvointiin on tehty monia tutkimuksia viime vuosien aikana ympäri maailman. Useissa tutkimusartikkeleissa on käsitelty löydöksiä, jotka viittaavat siihen, että hybridityö haastaa yrityksen kulttuurin ja innovoinnin kehittymistä. Innovaatiokyvykkyyden ylläpito ja kehittyminen edellyttää esteetöntä tiedonvirtausta sekä toimivia vuorovaikutussuhteita. Tutkimuk-sen tulosten pohjalta voi todeta, että työyhteisön viestintä- ja vuorovaikutuskäytännöt vaativat kehittämistä. Käytännöt, jotka toimivat aiemmin fyysisessä työskentely-ympäristössä eivät toimi enää hybridityössä samalla tavalla.

Opinnäytetyö toteutettiin haastattelututkimuksena, joka eteni kolmessa vaiheessa; nykytilanteen hahmottaminen ja tutkittavaan aiheeseen perehtyminen, ymmärryksen syventäminen haastattelujen avulla sekä ratkaisujen kehittäminen haastatteluissa esiinnousseiden tulosten pohjalta. Työskentelykäytäntöjen tulosten tarkastelussa ja toimenpide-ehdotusten kehittämisessä hyödynnettiin COM-B viitekehystä sekä päätöskäyttäytymiseen vaikuttavia suostuttelun keinoja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tietoa koetaan jaettavan runsaasti monissa eri tiedotuskanavissa, mutta omaa työtä koskevan tiedon löytäminen on haastavaa. Tiedon hankinta vaatii aikaa ja edellyttää omaa aktiivisuutta. Sähköisiä viestintäkanavia ja tiedonjakopalavereita on useita, mutta näiden merkitys itseä koskevan tiedon osalta on jäsentymätöntä ja tilannekohtaista. Virtuaalityöskentelyn koettiin etäännyttävän työyhteisöstä ja työkavereista. Yhteiset kohtaamiset tapahtumissa, joissa tavattiin kasvotusten, tuntuivat edistävän epämuodollisen keskustelun syntymistä, jota harvemmin syntyi virtuaalitapaamisten yhteydessä.

Tämän työn lopputuloksena syntyi 8-kohtainen listaus erilaisista kehitystoimista, joita voi hyödyntää vuorovaikutuksen, tiedonvirtauksen ja motivaation kehittämisessä. Liitteenä oleva taulukko kokoaa toimenpide-ehdotukset. Toimenpiteet on kirjattu sellaiseen muotoon, etteivät ne ota kantaa siihen onko lukija asiantuntija vai esihenkilö. Niitä voi hyödyntää molemmissa rooleissa. Tässä opinnäytetyössä syntyneitä tuloksia voi hyödyntää hybridityötä tukevien käytäntöjen suunnittelussa ja tästä aineistosta syntyvien uusien kehitysideoiden edistämisessä.