Selvitykset ja kehitysehdotukset Kajaanin kaupungin kuntosaleista

Abstract

Vesiliikuntakeskus Kaukaveden kuntosali ruuhkautui vuoden 2025 alussa ja Kajaanin kaupungin liikuntapalveluissa syntyi ajatus asiakkaiden ohjaamisesta kaupungin muille kuntosaleille tilanteen helpottamiseksi. Muiden kuntosalien nykytila ei ollut tarkalleen tiedossa, joten opinnäytetyön toimeksiannoksi muodostui nykytilan selvittäminen ja kehitysehdotuksien tekeminen kuntosalipalveluiden laadun parantamiseksi. Muita kaupungin kuntosaleja olivat Kajaanihallin, Kajaanin jäähallin ja Otanmäen urheilutalon kuntosalit sekä Vienankadun voimailusali. Toimeksiantaja toivoi opinnäytetyöhön selkeää ja käyttäjälähtöistä näkökulmaa, jossa tarkasteltaisiin keskeisimpiä käytännön harjoitteluun vaikuttavia seikkoja kuntosaleilla.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen ja siinä luotiin lomakkeet kuntosalien nykytilan selvittämiseksi systemaattisen ja osallistuvan havainnoinnin menetelmillä. Keskeisimmiksi näkökulmiksi valittiin kuntosalien esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys. Esteettömyyden selvityksen osalta opinnäytetyössä sovellettiin Suomen vammaisurheilu ja -liikunta ry:n julkaisemaa Liikunnan suorituspaikkojen lajikohtaisien esteettömyyskriteerien kartoituslomaketta (Saari, Parviainen & Kilpelä 2013; Liite 1) ja turvallisuuden ja viihtyisyyden osa-alueet muodostettiin opinnäytetyössä. Lisäksi opinnäytetyössä inventoitiin kuntosalien laitteet ja välineet sekä arvioitiin niiden kunto ja se, mahdollistavatko ne monipuolisen harjoittelun eri asiakasryhmille.

Opinnäytetyön tuloksien mukaan kuntosalien esteettömyydessä oli eniten kehitettävää, niiden turvallisuus oli keskitasoa ja viihtyisyys oli selvityksessä parhaiten menestynyt osa-alue. Kuntosalien esteettömyyden kehittämisen kannalta Kajaanihallin ja Otanmäen kuntosalit olivat merkittävimpiä. Kuntosalien turvallisuuden parantamiseksi ensisijaisinta oli turvallisuusasiakirjojen päivittäminen Vienankadun sekä jäähallin kuntosaleille. Kuntosalien tilasuunnittelussa ja ergonomiassa oli parannettavaa kautta linjan. Laitteita ja välineitä oli riittävästi suhteessa kuntosalien tilan määrään, ja ne olivat enimmäkseen hyvässä kunnossa. Kardiolaitteita oli vain 8 % kaikista kuntosalien laitteista ja välineistä, joten kansallisten liikuntasuositusten valossa niiden määrää tulisi kasvattaa.

Opinnäytetyö vastasi toimeksiantoon ja sen tuloksena syntyi kuntosalipalveluiden järjestämistä ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin perustuva kuntosaliselvityksien tekemisen menetelmä, joka on hyödynnettävissä yleisesti kuntosaleilla. Opinnäytetyön myötä syntyi ajatus siitä, että kuntosalin käyttöasteen laitekohtainen ja toteutuneen harjoittelun seuranta ja analysointi olisivat hyödyllisiä menetelmiä kuntosalipalveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimusehdotuksena on kehittää opinnäytetyön selvitysmenetelmää edelleen.