Kappaleenkäsittelyrobotin hyödyntäminen hitsausrobottisolussa
Meriläinen, Eetu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817533
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä Vuokatissa sijaitsevalle Suokone Oy:lle esisuunnitelma monirobottisolusta, jossa hitsaus- ja kappaleenkäsittelyrobotti toimivat yhteistyössä. Aihe valittiin, koska haluttiin tutkia, millaisia hyötyjä robottien yhteistyöllä saavutettaisiin. Aiheen avulla pystyttiin myös hahmottelemaan monirobottisolulle erilaisia layout -vaihtoehtoja.
Työn keskeisiin ideoihin kuului esisuunnitella nykyiseen hitsausrobottisoluun toinen robotti, joka toimisi kappaleenkäsittelyrobottina. Keskeisiin ideoihin kuului myös hyötyjen tarkastelu hitsaus- ja kappaleenkäsittelyrobotin yhteistyöstä. Esisuunnittelu toteutettiin hyödyntämällä Visual Components OLP 4.9 -ohjelmistoa. Esisuunnittelussa hyödynnettiin myös nykyisen hitsausrobottisolun simulaatiomallia.
Ensimmäisenä työssä lähdettiin hahmottelemaan kappaleenkäsittelyrobottia ja sille mahdollista rataa, jossa se voisi liikkua. Hahmotelma tehtiin Visual Components OLP- ohjelmistolla hyödyntäen nykyisen hitsausrobottisolun mallia. Seuraavaksi työssä hahmoteltiin kappaleenkäsittelyrobotille tarkoitukseen sopiva työkalu hyödyntäen SolidWorks -ohjelmistoa. SolidWorks -ohjelmistoa hyödynnettiin myös työkalunvaihtotelineen esisuunnittelussa. Työkalut ja työkalunvaihtoteline hahmoteltiin vain visuaalisesta näkökulmasta, ettei kokonaisuus kasva liian suureksi. Lopuksi opinnäytetyössä tehtiin hyötyjen tarkastelu esisuunnitellun monirobottisolun hyödyistä ja mahdollisista haasteista.
Monirobottisolun hyötyjen tarkastelussa hyödynnettiin etäohjelmointiin tarkoitettua Visual Components OLP -simulointityökalua. Esimerkiksi simuloimalla monirobottisolua pystyttiin hahmottamaan tuotannon nopeutta. Tarkasteluja tehdessä huomattiin, että monirobottisolun avulla voidaan nopeuttaa tuotantoa merkittävästi, parantaa työntekijöiden työturvallisuutta sekä vähentää fyysistä rasitusta kappaleiden vaihdon yhteydessä. Tarkasteluissa huomattiin myös haasteiksi monirobottisolun kustannukset, alhainen tuotantomäärä sekä kokemattomuus liittyen etäohjelmointiin.
Työn keskeisiin ideoihin kuului esisuunnitella nykyiseen hitsausrobottisoluun toinen robotti, joka toimisi kappaleenkäsittelyrobottina. Keskeisiin ideoihin kuului myös hyötyjen tarkastelu hitsaus- ja kappaleenkäsittelyrobotin yhteistyöstä. Esisuunnittelu toteutettiin hyödyntämällä Visual Components OLP 4.9 -ohjelmistoa. Esisuunnittelussa hyödynnettiin myös nykyisen hitsausrobottisolun simulaatiomallia.
Ensimmäisenä työssä lähdettiin hahmottelemaan kappaleenkäsittelyrobottia ja sille mahdollista rataa, jossa se voisi liikkua. Hahmotelma tehtiin Visual Components OLP- ohjelmistolla hyödyntäen nykyisen hitsausrobottisolun mallia. Seuraavaksi työssä hahmoteltiin kappaleenkäsittelyrobotille tarkoitukseen sopiva työkalu hyödyntäen SolidWorks -ohjelmistoa. SolidWorks -ohjelmistoa hyödynnettiin myös työkalunvaihtotelineen esisuunnittelussa. Työkalut ja työkalunvaihtoteline hahmoteltiin vain visuaalisesta näkökulmasta, ettei kokonaisuus kasva liian suureksi. Lopuksi opinnäytetyössä tehtiin hyötyjen tarkastelu esisuunnitellun monirobottisolun hyödyistä ja mahdollisista haasteista.
Monirobottisolun hyötyjen tarkastelussa hyödynnettiin etäohjelmointiin tarkoitettua Visual Components OLP -simulointityökalua. Esimerkiksi simuloimalla monirobottisolua pystyttiin hahmottamaan tuotannon nopeutta. Tarkasteluja tehdessä huomattiin, että monirobottisolun avulla voidaan nopeuttaa tuotantoa merkittävästi, parantaa työntekijöiden työturvallisuutta sekä vähentää fyysistä rasitusta kappaleiden vaihdon yhteydessä. Tarkasteluissa huomattiin myös haasteiksi monirobottisolun kustannukset, alhainen tuotantomäärä sekä kokemattomuus liittyen etäohjelmointiin.