Taloudellisuuden ja tuottavuuden ohjaus – case: sisäministeriö

Abstract

Julkisen sektorin taloudellisuus ja tuottavuus puhuttavat paljon ja myös herättävät voimakkaita tunteita. Puhuttaessa julkisen toiminnan taloudellisuudesta ja tuottavuudesta ei ole olemassa yhtä yhteistä näkemystä, jonka kaikki jakaisivat. Erityisesti julkisen talouden tilanteen kiristyessä katseet kohdistuvat julkisen toiminnan tulojen kasvattamiseen, menojen vähentämiseen tai tehokkuuden parantamiseen. Tehokkuuden osa-alueista erityisesti taloudellisuus ja tuottavuus kiinnostavat, sillä nämä kertovat siitä, mitä vastinetta julkisille pitkälti verovaraoilla rahoitetuille panostuksille on saatu.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan miten yksi valtionhallinnon kahdestatoista ministeriöstä, sisäministeriö, ohjaa alaisen hallinnonalan tuottavuutta ja taloudellisuutta. Päämääränä tutkimuksessa oli selvittää, miten sisäministeriössä varmistutaan siitä, että resursseja käytetään hallinnonalalla mahdollisimman taloudellisesti ja tuottavasti. Tämän jälkeen tarkoituksena oli saada aikaan käytännön parannuksia tai uusia ehdotuksia taloudellisuuden ja tuottavuuden ohjauksen kehittämiseksi. Tätä varten ensin selvitettiin miten taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevaa tietoa johdetaan sisäministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmässä. Tämän jälkeen selvitettiin miten taloudellisuutta ja tehokkuutta koskevalla tiedolla johdetaan eli miten kerättyä tietoa hyödynnetään. Taloudellisuus ja tuottavuus eivät ole julkisen toiminnan ainoita tai tärkeimpiä tavoitteita, mutta ne ovat yksi tärkeä tavoite julkisen toiminnan kokonaisuudessa.

Tutkimuksen lähestymistapa oli tapaustutkimus. Tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä käytettiin tapaustutkimukselle ominaiseen tapaan monipuolisesti. Tutkimuksen aikana tehtiin dokumenttianalyysi keskeisistä taloudellisuuden ja tuottavuuden ohjauksen asiakirjoista. Tutkimuksen aikana pidettiin myös havainnointipäiväkirjaa taloudellisuuden ja tuottavuuden ohjauksen sisällöistä. Tämän lisäksi haastateltiin keskeisiä toiminnan ja talouden suunnittelusta vastaavia henkilöitä. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna ja sen yhteydessä toteutettiin aivoriihi. Tämän lisäksi tutkittiin erityisesti kotimaista julkiseen hallintoon kohdistuvaa kirjallisuutta aiheesta. Monimenetelmäisyyden kautta pyrittiin myös nostamaan kokonaistutkimuksen luotettavuutta.

Tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että taloudellisuutta ja tuottavuutta ohjataan hallinnonalalla hyvin vaihtelevasti. Joidenkin virastojen osalta se on tulosohjauksen keskiössä, kun taas toisten virastojen kohdalla taloudellisuudesta ja tuottavuudesta ei ohjauksessa puhuta juuri lainkaan. Tämä epäsymmetria heijastaa sitä, että taloudellisuuden ja tuottavuuden ohjauksesta säädetään ja ohjeistetaan yllättävän vähän. Lainsäädännössä puhutaan enemmän tuloksellisuudesta, joka on kattokäsite myös esimerkiksi laadulle ja palvelukyvylle. Valtiovarainministeriö ei myöskään ohjaa tai koordinoi taloudellisuuden ja tuottavuuden ohjausta kovin tarkasti tai aktiivisesti. Tämä on johtanut siihen, että vastuut ja roolit tämän yhden tärkeän osa-alueen osalta ovat jääneet määrittelemättä ja tämä heijastuu myös sisäministeriön hallinnonalalla.

Lopuksi tehtiin kehittämissuunnitelma, joka sisälsi ehdotuksia toimenpiteiksi lyhyelle sekä pidemmälle aikavälille. Kehittämisehdotuksista keskeisimpiä oli tuloksellisuuden käsitteistön yhtenäistäminen, taloudellisuuden ja tuottavuuden ohjaussisällön luominen siltä osin kuin katvealueita löytyy, sekä taloudellisuuden ja tuottavuuden roolien ja vastuiden selkiyttäminen hallinnonalan ohjausjärjestelmässä. Sisäministeriö voi myös vaikuttaa näihin laajemmin osana valtioneuvostoa. Keskeisenä periaatteena kaikissa kehittämistoimissa on tulosvastuun ja tilintekovelvollisuuden korostaminen. Tälle on sekä ajaton, että korostetun ajankohtainen tarve kaikessa julkisin varoin toteutetussa toiminnassa.