Koetun työajan laadun mittaaminen

Abstract

Opinnäytetyön aihe syntyi työajalla tehtyjen havaintojen kautta, ajoittain tuntui siltä, että asiat ei aina mene suunnitelmien mukaan ja varsinkin työpäivän jälkeen huomasi, että esille nousee avoimia kysymyksiä. Kysymykset liittyivät siihen, että työpäivän aikana ei ollut saatu tehdyksi sitä, mitä olisi pitänyt saada tehdyksi. Tällöin esiintyi tyytymättömyyttä siihen, miten asiat järjestyivät, oli kysy sitten omasta tai itsestä riippumattomasta toiminnasta. Yhteistä näille kysymykselle oli se huomio, etteivät omat toiveet ja odotukset tuntuneet täyttyvän, tästä ajatuksesta muodostui esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä.

Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää työajan käytön johtamista ja lisätä organisaation ymmärrystä siitä, mitkä ovat niitä osatekijöitä, joista kiinteistöpäälliköiden kokema työajan laatu koostuu ja millä tasolla nämä osatekijät ovat. Tutkimuksen tavoitteena on luoda koetun työajan laadun mittari, joka osoittaa selkeästi ne osatekijät, joista koettu työajan laatu koostuu ja osoittaa myös niiden tason. Mittarin tulee olla selkeästi tulkittava ja sen tulee soveltua koetun työajan laadun kehittämisen työkaluksi.

Teoreettinen viitekehys muodostui odotettua laajemmaksi, sillä kun tutkimussuunnitelmaa laadittiin ei ollut käytettävissä teemahaastattelun aineistoa, eikä sen luokittelua, josta olisi jo voinut tehdä päätelmiä. Tutkimuksen teoria sisältää runsaasti aineistoa johtamisesta ja johtamiseen vaikuttavista tekijöistä, työntekemiseen positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä, laadusta ja laatukäsitteestä ja itsensä johtamisesta.

Tutkimus toteutettiin mixed methods -tutkimuksena ja siinä käytetään sekä laadullista, että määrällistä tutkimusta ja niiden käyttö perustellaan tutkimuksen aikana. Tutkimussuunnitelma hyväksyttiin 2023 ja itse tutkimus valmistui vuoden 2025 keväällä. Tutkimuksen rungon muodosti kiinteistöpäälliköille pidetty teemahaastattelu ja sen aineiston analyysi. Teemahaastattelun aineiston ja teorian avulla määritettiin koetun työajan laadun mittariston kysymykset. Kysymykset kokonaisuutena muodostavat koetun työajan laadun mittariston.

Tutkimuksessa onnistuttiin lisäämään ymmärrystä niistä osatekijöistä, joista koettu työajan laatu koostuu. Negatiiviset ja positiiviset tekijät erottuvat selkeimmin ja niiden perustelu on myös teorialla selkeää, muut tekijät ovat koettuun työajan laatuun vaikuttavia tekijöitä ja niiden luokittelu selkeästi positiiviseksi tai negatiiviseksi ei ole yhtä selkeää.

Koetun työajan laadun mittaristo syntyi tutkimuksen tuloksena, se toimii hyvin mittarina ja lisäksi se kykenee osoittamaan kehityksen suunnan silloin, kun sitä käytetään säännöllisesti. Lisäksi syntyi päätelmiä ja kehitysehdotuksia, joita voidaan käyttää koetun työajan laadun kehittämiseen. Koetun työajan laadun valmista määritelmää ei löydetty, mutta kuvallinen esitys siitä valmistui tässä tutkimuksessa ja sitä voidaan pitää tämän tutkimuksen kannalta oleellisena tuloksena.

Koetun työajan laadun mittaaminen ja tutkiminen vaikuttaa mielenkiintoiselta ja kehittämisen arvoiselta tavalta edistää työelämää sillä se avaa uuden kanavan vaikuttaa yksilön laadullisiin kokemuksiin. Myös itseään johtamalla on mahdollista vaikuttaa koetun työajan laadullisiin kokemuksiin, mutta niiden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Itsensä johtaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä, mutta hyvä puoli on siinä, että se on yksilön omissa käsissä.