Aistiherkkyyksien huomioiminen varhaiskasvatuksessa
Pyykkö, Millaroosa (2025)
Pyykkö, Millaroosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918046
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on aistiherkkyyksien huomioiminen varhaiskasvatuksessa. Aihe on merkittävä, sillä aistiherkkyydet vaikuttavat lapsen hyvinvointiin, oppimiseen ja osallistumisen mahdollisuuksiin varhaiskasvatusympäristössä. Aistiärsykkeisiin yli- tai alireagoiminen voi ilmetä monin eri tavoin ja vaatia yksilöllistä tukea.
Opinnäytetyön tavoitteena on koota monipuolista tietoa sekä tarjota konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tunnistaa aistiherkkyyksiä ja tukea aistiherkkiä lapsia. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisin menetelmin ja toimintatavoilla aistiherkkiä lapsia voidaan tukea varhaiskasvatuksessa, miten oppimisympäristön suunnittelu vaikuttaa lapsen kokemukseen ja millainen on kasvattajien rooli tuen toteuttajina.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja analysoitavaksi aineistoksi valikoitui kahdeksan opinnäytetyötä ja yksi kandidaatintutkielma. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä, joka mahdollisti aineiston systemaattisen tarkastelun tutkimuskysymysten näkökulmasta.
Tuloksissa korostuu kolmen teeman merkitys: kasvattajien rooli, oppimisympäristön muokkaaminen ja käytännön pedagogiset ratkaisut. Aistiystävällinen ympäristö, ennakoivat rakenteet, visuaaliset ja sensoriset tukivälineet sekä yksilöllinen ohjaus ovat keskeisiä tukitoimia. Opinnäytetyö osoittaa, että tietoisuus ja yhteistyö kasvattajien ja huoltajien välillä on tärkeää lapsen kokonaishyvinvoinnin kannalta.
Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämisessä, oppimisympäristöjen suunnittelussa, uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja huoltajayhteistyössä. Jatkokehittämisessä olisi hyödyllistä tuottaa koulutusmateriaalia, mallintaa aistiesteettömiä ympäristöjä ja tutkia toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvointiin.
Opinnäytetyön tavoitteena on koota monipuolista tietoa sekä tarjota konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tunnistaa aistiherkkyyksiä ja tukea aistiherkkiä lapsia. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisin menetelmin ja toimintatavoilla aistiherkkiä lapsia voidaan tukea varhaiskasvatuksessa, miten oppimisympäristön suunnittelu vaikuttaa lapsen kokemukseen ja millainen on kasvattajien rooli tuen toteuttajina.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja analysoitavaksi aineistoksi valikoitui kahdeksan opinnäytetyötä ja yksi kandidaatintutkielma. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä, joka mahdollisti aineiston systemaattisen tarkastelun tutkimuskysymysten näkökulmasta.
Tuloksissa korostuu kolmen teeman merkitys: kasvattajien rooli, oppimisympäristön muokkaaminen ja käytännön pedagogiset ratkaisut. Aistiystävällinen ympäristö, ennakoivat rakenteet, visuaaliset ja sensoriset tukivälineet sekä yksilöllinen ohjaus ovat keskeisiä tukitoimia. Opinnäytetyö osoittaa, että tietoisuus ja yhteistyö kasvattajien ja huoltajien välillä on tärkeää lapsen kokonaishyvinvoinnin kannalta.
Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämisessä, oppimisympäristöjen suunnittelussa, uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja huoltajayhteistyössä. Jatkokehittämisessä olisi hyödyllistä tuottaa koulutusmateriaalia, mallintaa aistiesteettömiä ympäristöjä ja tutkia toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvointiin.