Tradenomien työllistyminen oman alan työtehtäviin
Pöysä, Maria (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018250
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa tradenomiopiskelijoiden sekä jo valmistuneiden tradenomien työllisyystilanteesta. Tavoitteena oli saada myös tietoa siitä, kuinka moni tradenomikoulutuksen suorittanut on päässyt oman alan työtehtäviin ja missä vaiheessa opintoja tai niiden jälkeen oman alan työtehtäviin on päästy. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myös tarkemmin, minkä suuntautumisalan henkilöt ovat valinneet tradenomikoulutuksessa ja onko opetuksen toteuttamismuodolla vaikutusta työllisyyteen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tradenomikoulutusta, Suomen työmarkkinatilannetta sekä erilaisia opetusmuotoja ja niiden eroja. Perehdyin siis tarkemmin muutaman Suomalaisen ammattikorkeakoulun tradenomikoulutuksiin eli niiden tarjoamiin opetusmuotoihin ja tarjolla oleviin suuntautumisaloihin sekä opetussuunnitelmiin. Perehdyin myös Suomen työmarkkinatilanteeseen vuosina 2024 ja 2025 sekä sen kehitykseen vuoteen 2029 asti. Käsittelin myös etä- ja lähiopetuksen vaikutuksia oppimiseen sekä opiskelijakokemukseen.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka luotiin Webpropol-lomaketyökalun avulla. Kysely jaettiin Facebookin Tradenomit -ryhmässä tradenomiopiskelijoille ja jo valmistuneille tradenomeille. Kyselyn vastaanotti noin 2300 ihmistä, joista kyselyn avasi 379 henkilöä ja siihen vastasi 136 henkilöä. Kysymykset olivat suurimmaksi osaksi monivalintakysymyksiä ja niitä oli 14. Kysymysten avulla oli tarkoitus saada ajankohtaista tietoa tradenomien työllistymiseen ja koulutukseen liittyen.
Kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vastaajat ovat työllistyneet hyvin tradenomikoulutusta vastaaviin tehtäviin. Lisäksi vastaajat ovat saaneet nopeasti töitä valmistumisen jälkeen tai jo opintojen aikana ja suurin osa työskentelee vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi kyselytutkimuksen vastausten perusteella voidaan todeta, että työllistyneistä suurin osa on opiskellut lähiopetuksessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tradenomikoulutusta, Suomen työmarkkinatilannetta sekä erilaisia opetusmuotoja ja niiden eroja. Perehdyin siis tarkemmin muutaman Suomalaisen ammattikorkeakoulun tradenomikoulutuksiin eli niiden tarjoamiin opetusmuotoihin ja tarjolla oleviin suuntautumisaloihin sekä opetussuunnitelmiin. Perehdyin myös Suomen työmarkkinatilanteeseen vuosina 2024 ja 2025 sekä sen kehitykseen vuoteen 2029 asti. Käsittelin myös etä- ja lähiopetuksen vaikutuksia oppimiseen sekä opiskelijakokemukseen.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka luotiin Webpropol-lomaketyökalun avulla. Kysely jaettiin Facebookin Tradenomit -ryhmässä tradenomiopiskelijoille ja jo valmistuneille tradenomeille. Kyselyn vastaanotti noin 2300 ihmistä, joista kyselyn avasi 379 henkilöä ja siihen vastasi 136 henkilöä. Kysymykset olivat suurimmaksi osaksi monivalintakysymyksiä ja niitä oli 14. Kysymysten avulla oli tarkoitus saada ajankohtaista tietoa tradenomien työllistymiseen ja koulutukseen liittyen.
Kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vastaajat ovat työllistyneet hyvin tradenomikoulutusta vastaaviin tehtäviin. Lisäksi vastaajat ovat saaneet nopeasti töitä valmistumisen jälkeen tai jo opintojen aikana ja suurin osa työskentelee vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi kyselytutkimuksen vastausten perusteella voidaan todeta, että työllistyneistä suurin osa on opiskellut lähiopetuksessa.