Aktorin psyykkisten taitojen kehittäminen: psyykkisen valmennuksen työkaluja mentoroinnin tueksi
Rosala, Lassi (2025)
Rosala, Lassi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018342
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa yksilön psyykkisiä taitoja ammatillisten tavoitteiden saavuttamisessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää mentorointiprosessin tueksi käytännönläheinen psyykkisen valmennuksen opas aktoreiden psyykkisten taitojen kehittämiseksi ammatillisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Teoriaperustana toimii psyykkisen suorituskyvyn kehittäminen, joka on rajattu koskemaan psyykkisen harjoittelun ohjausta eli psyykkistä valmennusta, sekä mentoroinnin ja mentorointiprosessin teoria. Psyykkisen valmennuksen osa-alueiksi ymmärretään tässä työssä psyykkiset ominaisuudet, ominaispiirteet sekä taidot. Teoriaperustassa käsiteltävät psyykkiset taidot rajattiin tutkimustietoon sekä aiheeseen liittyvässä ammattikirjallisuudessa esitettyihin havaintoihin perustuen liike-elämässä toimimisen tarpeisiin soveltuviin psyykkisiin taitoihin. Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää mitä psyykkisen valmennuksen työkaluja mentori voi hyödyntää aktorin psyykkisten taitojen kehittämisessä mentorointiprosessin kuluessa. Tapaustutkimuksen ensimmäisessä työvaiheessa perehdyttiin tutkimustietoon tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkimuksen toisessa työvaiheessa kerättiin teemahaastattelun avulla aineistoa, jota analysoimalla saatiin selville tutkimuksen kohdejoukon näkemyksiä, kokemuksia, haasteita ja toiveita psyykkisen valmennuksen työkalujen hyödyntämisestä osana mentorointiprosessia. Tutkimuksen kolmannessa työvaiheessa tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä sovellettiin Delfoi-menetelmää, jossa tutkijan ohjaaman ja vastaajista koostuvan paneelin anonymiteettiperiaatteeseen perustuvan vuorovaikutusprosessin avulla kerättiin, laajennettiin ja syvennettiin vastaajaryhmän tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimustulosten mukaan mentoroinnin tarve koski uralla etenemisen mahdollisuuksia, ihmisten ja asioiden johtamisosaamisen kehittämistä, vuorovaikutustaitojen kehittämistä sekä itseymmärryksen lisäämistä. Mentorien mentorointiprosessin aikana käyttämät työkalut liittyivät mielikuvaharjoitteisiin, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, itsensä haastamiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä itseymmärryksen lisäämiseen. Tärkeimmät ammatillista kehittymistä tukevat psyykkiset taidot olivat tutkimuksen mukaan itseluottamus, motivaatio, tavoitteen asettaminen, itsearviointi, vuorovaikutus ja päätöksentekokyky.
Kehittämistyön tuloksena laadittu opas tarjoaa sekä mentoreille että aktoreille tietoa psyykkisestä valmennuksesta sekä sen hyödyntämisestä ammatillisten tavoitteiden saavuttamisessa. Oppaassa käsitellään tutkimuksessa merkittävimpinä esille nousseita kuutta psyykkistä taitoa. Oppaassa taidot esitellään lyhyesti niiden merkitystä ja ominaispiirteitä kuvaamalla, minkä ohella oppaaseen on koottu taitojen kehittämiseen liittyviä harjoitteita.
Teoriaperustana toimii psyykkisen suorituskyvyn kehittäminen, joka on rajattu koskemaan psyykkisen harjoittelun ohjausta eli psyykkistä valmennusta, sekä mentoroinnin ja mentorointiprosessin teoria. Psyykkisen valmennuksen osa-alueiksi ymmärretään tässä työssä psyykkiset ominaisuudet, ominaispiirteet sekä taidot. Teoriaperustassa käsiteltävät psyykkiset taidot rajattiin tutkimustietoon sekä aiheeseen liittyvässä ammattikirjallisuudessa esitettyihin havaintoihin perustuen liike-elämässä toimimisen tarpeisiin soveltuviin psyykkisiin taitoihin. Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää mitä psyykkisen valmennuksen työkaluja mentori voi hyödyntää aktorin psyykkisten taitojen kehittämisessä mentorointiprosessin kuluessa. Tapaustutkimuksen ensimmäisessä työvaiheessa perehdyttiin tutkimustietoon tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkimuksen toisessa työvaiheessa kerättiin teemahaastattelun avulla aineistoa, jota analysoimalla saatiin selville tutkimuksen kohdejoukon näkemyksiä, kokemuksia, haasteita ja toiveita psyykkisen valmennuksen työkalujen hyödyntämisestä osana mentorointiprosessia. Tutkimuksen kolmannessa työvaiheessa tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä sovellettiin Delfoi-menetelmää, jossa tutkijan ohjaaman ja vastaajista koostuvan paneelin anonymiteettiperiaatteeseen perustuvan vuorovaikutusprosessin avulla kerättiin, laajennettiin ja syvennettiin vastaajaryhmän tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimustulosten mukaan mentoroinnin tarve koski uralla etenemisen mahdollisuuksia, ihmisten ja asioiden johtamisosaamisen kehittämistä, vuorovaikutustaitojen kehittämistä sekä itseymmärryksen lisäämistä. Mentorien mentorointiprosessin aikana käyttämät työkalut liittyivät mielikuvaharjoitteisiin, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, itsensä haastamiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä itseymmärryksen lisäämiseen. Tärkeimmät ammatillista kehittymistä tukevat psyykkiset taidot olivat tutkimuksen mukaan itseluottamus, motivaatio, tavoitteen asettaminen, itsearviointi, vuorovaikutus ja päätöksentekokyky.
Kehittämistyön tuloksena laadittu opas tarjoaa sekä mentoreille että aktoreille tietoa psyykkisestä valmennuksesta sekä sen hyödyntämisestä ammatillisten tavoitteiden saavuttamisessa. Oppaassa käsitellään tutkimuksessa merkittävimpinä esille nousseita kuutta psyykkistä taitoa. Oppaassa taidot esitellään lyhyesti niiden merkitystä ja ominaispiirteitä kuvaamalla, minkä ohella oppaaseen on koottu taitojen kehittämiseen liittyviä harjoitteita.