Vanhempien ryhmäohjaus lapsen puheen- ja kielenkehityksen tukemiseksi
Vuokila, Laura (2025)
Vuokila, Laura
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918156
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa vauvaperheiden vanhempien tarpeet ja toiveet huomioon ottava havainnollinen ohjausmateriaali, jonka tuella on mahdollista edistää vanhempien valmiuksia lastensa puheen- ja kielenkehittymisen tukemisessa. Tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan eli Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen Vauvaperheryhmä Pirpana -toiminnan ohjaajien käyttöön toistettavissa oleva ohjauskokonaisuus, jota he voivat hyödyntää työssään vanhempien kanssa. Ohjausmallin avulla pyritään vaikuttamaan lasten kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen ennaltaehkäisevällä ja tehokkaalla tavalla.
Pirpana-toiminnan viidestä asiakasperheestä koostunut ohjausryhmä kokoontui opinnäytetyön-tekijän ohjauksessa viisi kertaa Lappeenrannassa. Ohjauksessa tukeuduttiin mentalisaatioon, dialogiseen keskusteluun, toiminnallisuuteen ja vertaisuuteen. Puheterapeuttisessa ohjauksessa tavoitteena oli tehdä näkyväksi arjen toistuvissa hetkissä tapahtuva vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus. Ohjausmallia rakennettiin yhteiskehittämisen menetelmällä. Yhteiskehittämisen menetelminä käytettiin ryhmäkeskusteluja, sähköisiä kyselylomakkeita ja osallistuvaa havainnointia.
Ohjausmallista muodostui rakenteeltaan selkeä, sisällöltään konkreettinen ja
johdonmukaisesti etenevä. Vanhempien ääni näkyy ohjausmallissa. Ohjauksen mahdollisia vaikutuksia voitiin nähdä esimerkiksi lapsen toiminnan uudenlaisena havainnointina ja vanhemman hoivapuheen lisääntymisenä Pirpanan arjessa. Toimeksiantajan edustajat ilmaisivat ohjausmallin olevan toistettavissa, se tullaan ottamaan säännölliseen käyttöön Pirpana-toiminnassa. Yhteiskehittämiseen osallistuneiden mielestä yhteiskehittäminen hankkeessa onnistui. Ohjausta voisi kehittää hyödyntämällä lisää luovia ja toiminnallisia menetelmiä sekä tukemalla osallistujien välistä vuorovaikutusta ja vertaistukea. Vanhempien mukaan ottaminen aikaisemmassa vaiheessa ohjauksen tavoitteiden määrittelemiseen lisäisi asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Vanhempien ohjausmalli voi toimia monessa toimintaympäristössä ennaltaehkäisevänä tukena tai varhaisen kuntoutuksen välineenä.
Pirpana-toiminnan viidestä asiakasperheestä koostunut ohjausryhmä kokoontui opinnäytetyön-tekijän ohjauksessa viisi kertaa Lappeenrannassa. Ohjauksessa tukeuduttiin mentalisaatioon, dialogiseen keskusteluun, toiminnallisuuteen ja vertaisuuteen. Puheterapeuttisessa ohjauksessa tavoitteena oli tehdä näkyväksi arjen toistuvissa hetkissä tapahtuva vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus. Ohjausmallia rakennettiin yhteiskehittämisen menetelmällä. Yhteiskehittämisen menetelminä käytettiin ryhmäkeskusteluja, sähköisiä kyselylomakkeita ja osallistuvaa havainnointia.
Ohjausmallista muodostui rakenteeltaan selkeä, sisällöltään konkreettinen ja
johdonmukaisesti etenevä. Vanhempien ääni näkyy ohjausmallissa. Ohjauksen mahdollisia vaikutuksia voitiin nähdä esimerkiksi lapsen toiminnan uudenlaisena havainnointina ja vanhemman hoivapuheen lisääntymisenä Pirpanan arjessa. Toimeksiantajan edustajat ilmaisivat ohjausmallin olevan toistettavissa, se tullaan ottamaan säännölliseen käyttöön Pirpana-toiminnassa. Yhteiskehittämiseen osallistuneiden mielestä yhteiskehittäminen hankkeessa onnistui. Ohjausta voisi kehittää hyödyntämällä lisää luovia ja toiminnallisia menetelmiä sekä tukemalla osallistujien välistä vuorovaikutusta ja vertaistukea. Vanhempien mukaan ottaminen aikaisemmassa vaiheessa ohjauksen tavoitteiden määrittelemiseen lisäisi asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Vanhempien ohjausmalli voi toimia monessa toimintaympäristössä ennaltaehkäisevänä tukena tai varhaisen kuntoutuksen välineenä.