Lainakatto Suomessa – taustat ja vaikutukset asuntoluotonmyöntöön
Satovainio, Noora (2015)
Satovainio, Noora
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073968
Tiivistelmä
Työni päätavoitteena oli selvittää, kuinka luottolaitoslakiin kirjoitettu pykälä asuntolainojen enimmäisluototussuhteesta, eli niinkutsutusta lainakatosta tulee vaikuttamaan pankkien luotonmyöntöön Suomessa. Lisäksi työssäni selvitettiin, kuinka jo olemassaoleva Finanssivalvonnan suositus 10 prosentin omarahoitusosuudesta on muovannut pankkien luotonmyöntöä. Työn empiria tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastattelin kahden eri pankin asiantuntijaa lainakaton tiimoilta.
Työn teoriaosuudessa käytiin läpi rahoituslaitosten toimintaa sekä luotonmyöntöä prosessina. Lisäksi työssä kerrottiin pankkitoiminnan sääntelystä ja valvonnasta sekä luottolaitosten riskienhallinnasta. Lisäksi työssä käytiin läpi hieman makrovakauspolitiikan keskeisiä elementtejä ja erityisesti lainakattoa makrovakauspolitiikan työkaluna. Työssäni käsiteltiin myös keinoja lainakattoon varautumiseksi, jossa keskeisenä elementtinä on ASP-järjestelmä. Ruotsissa lainakatto on ollut käytössä jo vuodesta 2010, joten halusin työssäni kertoa myös Ruotsin mallista ja verrata sitä suomalaiseen lainakattoon.
Lainakaton keskeisenä tavoitteena on hillitä kotitalouksien ylivelkaantumista ja asuntojen hintojen nousun toisiaan vahvistavaa kierrettä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tässä markkinatilanteessa lainakatolle ei ole tilausta. Lainakatto voi kuitenkin tulevaisuudessa olla vielä oivallinen työkalu, mikäli asuntomarkkinat uhkaisivat ylikuumentua ja rahoitusmarkkinoiden vakaus vaarantuisi.
Työn teoriaosuudessa käytiin läpi rahoituslaitosten toimintaa sekä luotonmyöntöä prosessina. Lisäksi työssä kerrottiin pankkitoiminnan sääntelystä ja valvonnasta sekä luottolaitosten riskienhallinnasta. Lisäksi työssä käytiin läpi hieman makrovakauspolitiikan keskeisiä elementtejä ja erityisesti lainakattoa makrovakauspolitiikan työkaluna. Työssäni käsiteltiin myös keinoja lainakattoon varautumiseksi, jossa keskeisenä elementtinä on ASP-järjestelmä. Ruotsissa lainakatto on ollut käytössä jo vuodesta 2010, joten halusin työssäni kertoa myös Ruotsin mallista ja verrata sitä suomalaiseen lainakattoon.
Lainakaton keskeisenä tavoitteena on hillitä kotitalouksien ylivelkaantumista ja asuntojen hintojen nousun toisiaan vahvistavaa kierrettä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tässä markkinatilanteessa lainakatolle ei ole tilausta. Lainakatto voi kuitenkin tulevaisuudessa olla vielä oivallinen työkalu, mikäli asuntomarkkinat uhkaisivat ylikuumentua ja rahoitusmarkkinoiden vakaus vaarantuisi.