Krikotyreotomia sairaalan ulkopuolella – check-listan kehittäminen ensihoitoon sekä ensihoitajien kokemuksia toimenpiteestä
Ruuska, Maija (2015)
Ruuska, Maija
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504164420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504164420
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli luoda krikotyreotomian check-lista ensihoitoon sekä kerätä Etelä-Karjalan alueen ensihoitajien kokemuksia krikotyreotomiasta. Check-lista tuli osaksi Saimaan ammattikorkeakoululta tilattua työtä ja julkaistiin Ensihoidon taskuoppaassa huhtikuussa 2015, joten se on käytössä ensihoidossa ympäri Suomea. Check-listan lisäksi opinnäytetyö sisältää laadullisen tutkimuksen.
Check-listaan tarvittava teoriatieto oli kerättävä ajantasaisesta suomalaisesta ensihoitokirjallisuudesta. Opinnäytetyön raportissa käytetyt ulkomaalaiset lähteet eivät olisi välttämättä sopineet Suomen ensihoidon käytäntöihin ja suosituksiin, eikä niitä näin ollen voitu käyttää check-listan lähteinä. Aikuiselle ja lapselle päädyttiin tekemään omat check-listat toimenpiteiden erojen vuoksi.
Ensihoitajien kokemuksia toimenpiteestä selvitettiin laadullisen tutkimuksen keinoin sähköpostikyselyllä. Saatekirjeen ja kyselyn sisältävä sähköposti lähetettiin Etelä-Karjalan ensihoitajille ja krikotyreotomian suorittaneet vastasivat halutessaan kyselyyn sähköpostitse. Toimenpiteen harvinaisuuden vuoksi vastaajien määrä oli pieni.
Krikotyreotomiaa tarvittiin tilanteissa, jossa hengitystie oli tukkeutunut joko vierasesineen tai turvotuksen vuoksi. Kaikki kolme vastaajaa olivat käyttäneet eri krikotyreotomian menetelmää (kirurginen, valmis setti ja neulakrikotyreotomia). Toimenpide onnistui kaikissa tapauksissa, mutta vain kirurgisella menetelmällä myös potilaan ventiloiminen onnistui.
Jatkotutkimusaiheena listan toimivuutta voisi testata esimerkiksi ensihoidon simulaatio-olosuhteissa. Mielenkiintoista olisi myös tutkia suoritettuja krikotyre-otomioita suuremmalta alueelta, kerätä enemmän ensihoitajien kokemuksia ja selvittää mahdolliset alueelliset erot. Määrällinen selvitys check-listojen käytöstä harvinaisten toimenpiteiden yhteydessä ensihoidossa antaisi kuvaa listojen merkityksestä potilasturvallisuuden työvälineenä.
Check-listaan tarvittava teoriatieto oli kerättävä ajantasaisesta suomalaisesta ensihoitokirjallisuudesta. Opinnäytetyön raportissa käytetyt ulkomaalaiset lähteet eivät olisi välttämättä sopineet Suomen ensihoidon käytäntöihin ja suosituksiin, eikä niitä näin ollen voitu käyttää check-listan lähteinä. Aikuiselle ja lapselle päädyttiin tekemään omat check-listat toimenpiteiden erojen vuoksi.
Ensihoitajien kokemuksia toimenpiteestä selvitettiin laadullisen tutkimuksen keinoin sähköpostikyselyllä. Saatekirjeen ja kyselyn sisältävä sähköposti lähetettiin Etelä-Karjalan ensihoitajille ja krikotyreotomian suorittaneet vastasivat halutessaan kyselyyn sähköpostitse. Toimenpiteen harvinaisuuden vuoksi vastaajien määrä oli pieni.
Krikotyreotomiaa tarvittiin tilanteissa, jossa hengitystie oli tukkeutunut joko vierasesineen tai turvotuksen vuoksi. Kaikki kolme vastaajaa olivat käyttäneet eri krikotyreotomian menetelmää (kirurginen, valmis setti ja neulakrikotyreotomia). Toimenpide onnistui kaikissa tapauksissa, mutta vain kirurgisella menetelmällä myös potilaan ventiloiminen onnistui.
Jatkotutkimusaiheena listan toimivuutta voisi testata esimerkiksi ensihoidon simulaatio-olosuhteissa. Mielenkiintoista olisi myös tutkia suoritettuja krikotyre-otomioita suuremmalta alueelta, kerätä enemmän ensihoitajien kokemuksia ja selvittää mahdolliset alueelliset erot. Määrällinen selvitys check-listojen käytöstä harvinaisten toimenpiteiden yhteydessä ensihoidossa antaisi kuvaa listojen merkityksestä potilasturvallisuuden työvälineenä.