Vaikeasti vammaisen lapsen sisaruksen kohtaaminen - opas hoitohenkilökunnalle
Nevalainen, Emma (2025)
Nevalainen, Emma
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018546
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytysopas työelämäkumppanin hoitohenkilökunnalle vaikeasti vammaisen lapsiasiakkaan sisaruksen kohtaamisesta. Kohderyhmänä oli yksikön hoitohenkilökunta. Yksikössä asiakkaat ovat erityistarpeisia kehitysvammaisia lapsia. Tavoitteena oli edistää yksikön kokonaisvaltaista hoitokokonaisuutta ottamalla huomioon myös asiakkaiden sisarusten kuulluksi tulemisen ja tukea hoitohenkilökunnan osaamista vaikeavammaisen lapsen sisaruksen kohtaamiseen.
Opinnäytetyön toteutusmuoto oli kehittämismuotoinen. Teoriaosuudessa käsiteltiin vaikeavammaisuutta lapsilla, erityistä sisaruutta, kohtaamista hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja perehdyttämisen merkitystä. Teoriaosuudessa huomioitiin aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia, kyselyitä ja eri järjestöjen tuottamaa tietoa. Aineiston keräämistä varten järjestettiin ryhmähaastattelu, jolla kartoitettiin oppaan sisältötarpeita. Ryhmähaastattelulla selvitettiin henkilökunnan kokemuksia sisarusten kohtaamisesta, haastavista tilanteista ja toimintatavoista. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Työn tuotoksena syntyi perehdytysopas, jonka sisältö pohjautuu teoriaan ja henkilöstön kokemuksiin. Työelämäkumppanin hoitohenkilökunta arvioi oppaan hyödylliseksi ja ulkomuodoltaan selkeäksi. Arvioinnin mukaan oppaan sisältö on jäsennelty selkeästi ja sen arvioidaan tulevan käyttöön osaksi perehdytystä. Johtopäätöksinä voidaan todeta oppaan vastaavan yksikön tarpeita ja vahvistavan henkilökunnan toimintatapoja sisaruksen kohtaamisessa. Tuotosta voidaan hyödyntää laajemmin muissa erityislasten yksiköissä.
Opinnäytetyön toteutusmuoto oli kehittämismuotoinen. Teoriaosuudessa käsiteltiin vaikeavammaisuutta lapsilla, erityistä sisaruutta, kohtaamista hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja perehdyttämisen merkitystä. Teoriaosuudessa huomioitiin aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia, kyselyitä ja eri järjestöjen tuottamaa tietoa. Aineiston keräämistä varten järjestettiin ryhmähaastattelu, jolla kartoitettiin oppaan sisältötarpeita. Ryhmähaastattelulla selvitettiin henkilökunnan kokemuksia sisarusten kohtaamisesta, haastavista tilanteista ja toimintatavoista. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Työn tuotoksena syntyi perehdytysopas, jonka sisältö pohjautuu teoriaan ja henkilöstön kokemuksiin. Työelämäkumppanin hoitohenkilökunta arvioi oppaan hyödylliseksi ja ulkomuodoltaan selkeäksi. Arvioinnin mukaan oppaan sisältö on jäsennelty selkeästi ja sen arvioidaan tulevan käyttöön osaksi perehdytystä. Johtopäätöksinä voidaan todeta oppaan vastaavan yksikön tarpeita ja vahvistavan henkilökunnan toimintatapoja sisaruksen kohtaamisessa. Tuotosta voidaan hyödyntää laajemmin muissa erityislasten yksiköissä.