Keskusrikospoliisin riskienhallinnan koulutuksen kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Keskusrikospoliisin riskienhallintakoulutuksen nykytila, tunnistaa siihen liittyvät haasteet ja kehittämiskohteet sekä laatia toiveiden mukainen riskienhallinnan koulutuspaketti organisaation käyttöön. Erityisen tarkastelun kohteena on uusi riskienhallintamääräys, joka astui voimaan 1.12.2024. Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle prosessissa esiin nousseita kehittämisehdotuksia riskienhallinnan vahvistamiseksi.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta keskeisestä osa-alueesta, jotka muodostavat työn perustan ja tukevat sen tavoitteiden saavuttamista. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan riskienhallinnan keskeisiä käsitteitä, periaatteita ja menetelmiä, jotka ovat olennaisia ymmärtämään riskienhallinnan merkitystä organisaation toiminnassa. Tässä yhteydessä käydään läpi muun muassa riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinot sekä niiden vaikutukset organisaation päätöksentekoon ja strategiseen suunnitteluun.

Toinen osa teoreettisesta viitekehyksestä keskittyy erityisesti Poliisin riskienhallintakokonaisuuteen ja sen toimintamalleihin. Tässä osiossa tarkastellaan poliisin riskienhallintamääräystä ID24478088, joka toimii ohjeistuksena poliisihallinnon riskienhallinnan toteuttamiselle. Määräys määrittelee poliisin riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamallit, joiden avulla pyritään varmistamaan riskien ennakointi ja hallinta poliisitoiminnassa. Osio tarjoaa tärkeän näkökulman siihen, miten riskienhallintaa sovelletaan poliisihallinnon rakenteissa ja kuinka se tukee operatiivista ja strategista päätöksentekoa.

Tutkimusstrategiana opinnäytetyössä sovelletaan tapaustutkimusta ja se toteutetaan tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tutkimusosio pohjautuu laadulliseen menetelmään, jossa aineistoa kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja koulutuksen yhteydessä toteutetulla yhteiskehittämisellä. Kohderyhmänä olivat Keskusrikospoliisin riskienhallinnan asiantuntijat ja riskilajivastaavat. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua ja teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia. Saatu aineisto tarjosi kokonaiskuvan riskienhallinnan nykytilasta, koulutuspakettiin kohdistuvista toiveista.

Opinnäytetyö onnistui vastaamaan tutkimuskysymyksiin ja saavutti sille asetetut tavoitteet. Työ on itsenäinen, tutkimuksellinen ja työelämälähtöinen, sillä se perustuu suoraan käytännön tarpeisiin ja sen tuloksia voidaan hyödyntää organisaation toiminnassa sekä opinnäytetyön pohjalta laaditussa koulutuspaketissa. Laaditut kehittämisehdotukset ja toimenpiteet voivat tarjota poliisihallinnolle arvokkaita työkaluja riskienhallinnan kehittämiseen ja koulutuksen tehostamiseen. Keskeisiä jatkokehittämiskohteita ovat koulutuspaketin pilotointi sekä riskienhallintakoulutuksen järjestäminen.