ADHD ja työhyvinvointi kehitysvamma-alan työntekijöiden kokemana

Abstract

Tämän tutkielmana toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ADHD-diagnoosi vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin kehitysvammaisten asumispalveluissa, keskittyen osallisuuden, vahvuuksien ja haasteiden kokemuksiin. Tavoitteena oli lisätä tietoutta ADHD:n vaikutuksista työyhteisössä sekä tuottaa työnantajalle konkreettisia kehittämisehdotuksia ADHD-diagnoosin omaavien työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Opinnäytetyön tietoperusta koostuu ADHD:n oirekuvan ja sen työelämävaikutusten tarkastelusta, kehitysvammatyön erityispiirteistä, sekä työhyvinvoinnin ja osallisuuden merkityksen ymmärtämisestä. Tietoperustassa hyödynnettiin ajankohtaisia suosituksia ja aiempaa tutkimustietoa työhyvinvoinnista, kehitysvammatyön kuormitustekijöistä sekä neurokirjon henkilöiden kokemuksista työelämässä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkielmana Google Forms -kyselyllä, joka kohdennettiin toimeksiantajan palveluksessa oleville ADHD-diagnoosin omaaville työntekijöille. Kyselyyn saatiin neljä vastausta. Aineisto analysoitiin teemoittelevan sisällönanalyysin avulla, ja tulokset esitettiin pääosin yleisellä tasolla vastaajien tunnistettavuuden suojaamiseksi.

Tutkimusaineisto osoitti, että ADHD voi vaikuttaa työnkuvaan sekä kuormittavasti että tuoda esiin vahvuuksia. Työhyvinvointia tukivat selkeät rakenteet, tuttu työympäristö ja mahdollisuus vaikuttaa työjärjestelyihin, kun taas aistiympäristön häiriöt, työn ennakoimattomuus ja sosiaalinen kuormitus heikensivät jaksamista. Vahvuuksina korostuivat nopea reagointi, luovuus ja ongelmanratkaisukyky. Osallisuuden kokemus oli vahvinta yhteisöissä, joissa arvostettiin yksilöllisiä työskentelytapoja ja vuorovaikutus oli avointa. Vastaajat ilmaisivat myös tyytyväisyyttä omaan työyhteisöön ja työnantajaan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ADHD:n vaikutukset työhyvinvointiin ovat yksilöllisiä. Työyhteisön avoimuus, palautekulttuuri ja joustavat rakenteet voivat merkittävästi tukea ADHD-diagnoosin omaavan työntekijän hyvinvointia.

Kehittämisehdotuksina esitetään palautekäytäntöjen selkeyttämistä, työohjeiden saatavuuden ja selkeyden parantamista, työtilojen akustiikan ja valaistuksen arviointia sekä yksilöllisten vahvuuksien huomioimista työtehtävien jaossa. Lisäksi suositellaan selkeämpää vastuunjakoa ja määräaikojen asettamista tehtäville sekä etätyömahdollisuuden huomioimista vuorosuunnittelussa kirjallisiin ja keskittymistä vaativiin tehtäviin.