Osallistamisesta, savesta ja atmosfääristä : taiteilija tekemässä julkista taidetta

Abstract

Opinnäytetyössä kerrottiin osallistamisesta julkisen taiteen menetelmänä. Pohdittiin osallistamisen etiikkaa ja mitä se vaatii taiteilijalta. Määriteltiin julkista taidetta ja sitä, miten sen tekeminen eroaa muun taiteen tekemisestä. Julkinen taide on aina osa yhteistä ympäristöä ja vaikuttaa paikan kokemiseen. Fenomenologisen näkökulman mukaan kokemukseen vaikuttavat myös sosiaaliset, alitajuiset ja ajan kulun hahmottamiseen liittyvät seikat, joihin tartuttiin atmosfäärin käsitteen avulla.

Materiaalia pohdittiin muodon alitajuntana ja savi miellettiin atmosfääriä palvelevana ja ekologisena materiaalina, joka pitkän historiansa vuoksi kantaa paljon kulttuurisia viittauksia. Arkkitehtuuriin integroituessaan savi mahdollistaa kiinnostavaa, nykytaiteenomaista käsittelytapaa. Arkkitehtuuriin integroituva taide herätti myös kysymyksen taiteilijan roolista ja osaamisesta silloin, kun ne irtautuvat perinteisestä objektin valmistamisesta kohti monialaista yhteistyötä.

Taiteellisessa osuudessa suunniteltiin arkkitehtuurin kokonaisuuteen sijoittuva julkinen taideteos päiväkodin sisätilaan. Keskeistä oli osallistamisen lisäksi savirappauksen ja savimaalien käyttäminen ja työtavan kehittäminen.

The thesis discussed participatory art as a method of public art. It examined the ethics of participatory art and what it requires from the artist. Public art was defined, along with how it`s creation differs from other forms of art. Public art is always part of the shared environment and affects, on many levels, how a place is experienced. From a phenomenological perspective, it is also influenced by social and subconscious elements, as well as perceptions of time, which were addressed using the concept of atmosphere.

Material was considered as the subconscious of form, and clay was perceived as an atmospheric and ecological material that, due to its long history, carries rich cultural significance. When integrated into architecture, clay enables an interesting, contemporary art-like approach. Art, when integrated into architecture, also raised the question of the role and expertise of the artist as they break away from traditional object production towards multidisciplinary collaboration.

The artistic component of the thesis involved designing a public artwork into the architectural ensemble of a daycare center. In addition to participatoriness, a key focus was on using clay plaster and clay paints, as well as developing working methods.