Tunneäly ja johtajuus esihenkilötyössä : nykytila ja kehitysmahdollisuudet

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin tunneälykkään johtamisen merkitystä ja kehittämismahdollisuuksia esihenkilötyössä Kelassa. Tavoitteena oli selvittää, millainen tunneälykkään johtamisen nykytila on esihenkilöiden kokemusten mukaan ja miten tunneälyä voidaan kehittää eri tasoilla. Tutkimuksella pyrittiin tarjoamaan konkreettisia kehittämisehdotuksia tunneälyn vahvistamiseksi osana esihenkilötyötä.

Tutkimus toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja osallistavalla tunneälytyöpajalla, ja se analysoitiin aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tulosten mukaan tunneälyllä on keskeinen merkitys esihenkilötyössä erityisesti työyhteisön ilmapiirin, henkilöstön sitoutumisen ja esihenkilön oman jaksamisen näkökulmasta. Kehittämiskeinoiksi esihenkilöt toivat esiin koulutukset, vertaistuen ja reflektoivat työkalut, kuten tunnepäiväkirjat. Esteinä nähtiin muun muassa ajanpuute ja tunnejohtamisen vähäinen arvostus.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunneälykäs johtaminen edistää hyvinvointia, vuorovaikutusta ja luottamusta työyhteisössä. Sen kehittäminen edellyttää sekä yksilön että organisaation aktiivista panosta.

This thesis explored the significance and development opportunities of emotionally intelligent leadership in the managerial work at the Social Insurance Institution of Finland (Kela). The aim was to examine how first-line managers perceive the current state of emotional intelligence in their leadership and how it can be further developed on various levels. The study sought to provide concrete development suggestions to strengthen emotional intelligence as part of supervisory work.

The study was conducted as an applied qualitative research. Data were collected using a semi-structured questionnaire and a participatory emotional intelligence workshop. The material was analyzed through data-driven qualitative content analysis.

The results indicated that emotional intelligence plays a central role in managerial work, especially in relation to workplace atmosphere, employee engagement, and supervisors’ wellbeing. Development methods highlighted by participants included training, peer support, and reflective tools such as emotion journals. Identified barriers included lack of time and low appreciation of emotion-focused leadership.

In conclusion, emotionally intelligent leadership supports well-being, interaction, and trust within the work community. Its development requires active commitment from both individuals and the organization.