Manuaalisen terapian ja terapeuttisen harjoittelun yhteisvaikutuksia olkapääkipuisen fysioterapiassa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Honkanen, Jani; Linna, Aino-Maria (2025)
Honkanen, Jani
Linna, Aino-Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219435
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee manuaalisen terapian ja terapeuttisen harjoittelun yhteisvaikutuksia olkapääkipuisen fysioterapiassa. Työn tavoitteena on tarjota fysioterapeuteille näyttöön perustuvaa tietoa näiden hoitomenetelmien yhdistämisestä sekä tuoda esiin, mitkä manuaalisen terapian keinot sopivat yhdistettäväksi terapeuttiseen harjoitteluun. Toimeksiantajana toimi OMT Fysio Joensuu. Opinnäytetyössä käsitellään olkapään anatomiaa, biomekaniikkaa sekä yleisimpiä kiputiloja, kuten kiertäjäkalvosinoireyhtymää, jäätynyttä olkapäätä ja nivelrikkoa.
Olkapääkipu määritellään kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Manuaalisen terapian muotoja kuten mobilisaatiota, manipulaatiota, pehmytkudoskäsittelyä ja triggerpistehoitoa tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Näiden vaikutuksia tarkastellaan kivunlievityksen, liikkuvuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta. Terapeuttinen harjoittelu kuvataan systemaattisena, yksilöllisesti suunniteltavana prosessina, joka tukee kivunlievitystä ja toimintakyvyn palautumista.
Tämän katsauksen johtopäätöksenä on, että yhdistetty hoitomuoto voi tuottaa parempia tuloksia kuin yksi hoitomuoto pelkästään, etenkin lyhytaikaisesti. Yhteisvaikutusten hyödyntäminen vaatii kuitenkin aina yksilöllistä harkintaa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää pitkän aikavälin tutkimuksia ja hoidon annostelun sekä ajoituksen tarkempaa tutkimista.
Olkapääkipu määritellään kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Manuaalisen terapian muotoja kuten mobilisaatiota, manipulaatiota, pehmytkudoskäsittelyä ja triggerpistehoitoa tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Näiden vaikutuksia tarkastellaan kivunlievityksen, liikkuvuuden ja toimintakyvyn näkökulmasta. Terapeuttinen harjoittelu kuvataan systemaattisena, yksilöllisesti suunniteltavana prosessina, joka tukee kivunlievitystä ja toimintakyvyn palautumista.
Tämän katsauksen johtopäätöksenä on, että yhdistetty hoitomuoto voi tuottaa parempia tuloksia kuin yksi hoitomuoto pelkästään, etenkin lyhytaikaisesti. Yhteisvaikutusten hyödyntäminen vaatii kuitenkin aina yksilöllistä harkintaa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää pitkän aikavälin tutkimuksia ja hoidon annostelun sekä ajoituksen tarkempaa tutkimista.
