Ensihoitajien rikosoikeudellinen suoja ja siihen liittyvät muutostarpeet

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä ensihoitohenkilöstön rikosoikeudelliseen suojaan ensihoitotehtävillä. Ensimmäisenä tavoitteena oli kartoittaa, minkälaista väkivaltaa ensihoitohenkilöstö oli kokenut ensihoitotehtävillä, sekä millaisia rangaistusseuraamuksia oli aiheutunut henkilölle, joka oli käyttäytynyt uhkaavasti tai väkivaltaisesti ensihoitajaa kohtaan. Toisena tavoitteena oli selvittää, minkälaisen rikosoikeudellisen suojan voimassa oleva lainsäädäntö tuo ensihoitohenkilöstölle sekä kartoittaa, minkälainen rikosoikeudellinen suoja ensihoitajilla on Ruotsissa. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, miten lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta ensihoitohenkilöstön rikosoikeudellinen suoja paranisi.

Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeusdogmatiikkaa, eli lainoppia, jonka avulla on tutkittu voimassa olevaa lainsäädäntöä, lainvalmisteluasiakirjoja, tuomioistuinratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta. Opinnäytetyön aihe on rajattu koskemaan sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa ensihoitotyötä ja ensihoitohenkilöstön osalta ensihoitajiin, pelastajiin sekä ensivastehenkilöstöön. Tässä työssä käsitellään ensihoitotehtävillä koettujen uhka- ja väkivaltatapauksien tekomuotoja, keskeistä voimassa olevaa lainsäädäntöä ensihoitajan rikosoikeudellisen suojan kannalta sekä sitä, minkälaisilla lakimuutoksilla ensihoitajan nykyistä rikosoikeudellista suojaa yritetään parantaa. Lisäksi tarkastellaan, käyttävätkö ensihoitajat julkista valtaa työtehtävissään, sekä miten ensihoitajien rikosoikeudellista suojaa on parannettu Ruotsissa.

Tuloksissa havaittiin, että ensihoitajat kokivat eniten sanallista väkivaltaa, joista tyypilli-simmin tuomioistuimessa tuomittiin laittomasta uhkauksesta päiväsakkoon. Voimassa olevan lainsäädännön silmissä ensihoitajat eivät ole virkamiessuojan piirissä, vaan heihin kohdistuvissa rikoksissa sovelletaan yleisiä rikosnimikkeitä kuten laitonta uhkausta sekä pahoinpitelyä. Ruotsissa ensihoitohenkilöstö siirtyi vahvemman rikosoikeudellisen suojan piiriin ja samanlaiselle muutokselle olisi tarvetta myös Suomessa. Tämän opinnäytetyön ensihoitohenkilöstön rikosoikeudellisen suojan parantamisehdotukset pohjautuvat luonnokseen hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ensihoitohenkilöstön heikkoa rikosoikeudellista suojaa pyritään parantamaan pohjautuen Ruotsissa tehtyihin lakimuutoksiin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lisääntyneiden uhka- ja väkivaltatilanteiden vuoksi ensihoitajien rikosoikeudellinen suoja on riittämätön ja vaatii muutoksia, erityisesti kun otetaan huomioon, että heidän keskeinen työtehtävänsä on ihmishenkien pelastaminen. Jatkotutkimusehdotuksina nousi esille muun muassa ensihoitajien mielikuva ja kokemukset rikosprosessin läpikäymisestä sekä se, että miten ensihoitajat saataisiin tekemään enemmän rikosilmoituksia kokemistaan uhka- ja väkivaltatapauksista.