Gerastenian riskitekijät ja esiintyvyys : mittarit ja ennaltaehkäisy
Liljeblad, Henna; Niitov, Triinu; Pietarinen, Kristina (2025)
Liljeblad, Henna
Niitov, Triinu
Pietarinen, Kristina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319576
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa ikääntymiseen liittyvän terveydentilan heikentymän tunnistamista, esiintyvyyttä ja ennaltaehkäisyä. Opinnäytetyön tavoite on auttaa hoitohenkilökunta tunnistamaan ikääntymisen oireet varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisyssä.
Työn teoriaosa koostuu gerastenian määritelmistä, riskitekijöistä, oireista, tunnistamis- ja mittausmenetelmistä sekä ennaltaehkäisy- ja hoitokeinoista. Keskeisiä lähteitä ovat tieteelliset artikkelit, tutkimukset ja suositukset, jotka käsittelevät gerastenian vaikutuksia ja hallintaa.
Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka mahdollistaa laajan ja systemaattisen tarkastelun valitusta aiheesta. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista PubMed, CINAHL ja Medic, ja analysoitiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Mukaanotto- ja poissulkukriteerit määriteltiin tarkasti, jotta aineiston valinta olisi mahdollisimman objektiivista ja systemaattista.
Keskeiset löydökset osoittavat, että gerastenia lisää merkittävästi ikääntyneiden riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, joutua sairaalahoitoon ja kohdata ennenaikainen kuolema. Varhainen tunnistaminen ja hoito voivat parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Gerastenian arvioinnissa käytetyt mittarit, kuten Friedin frailty-kriteerit, FRAIL-asteikko ja kliininen haurausasteikko (CFS), ovat hyödyllisiä heikkouden tunnistamisessa ja hoidon suunnittelussa.
Opinnäytetyön tulokset korostavat kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen lähestymistavan merkitystä gerastenian ehkäisyssä ja hoidossa. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen, ravitsemuksen optimointi ja kognitiivisen toimintakyvyn tukeminen ovat keskeisiä toimenpiteitä gerastenian hallinnassa. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta gerastenian fenotyyppien vaikutuksista ja aivojen muutosten yhteydestä haurauteen. Kehittämisehdotuksina esitetään objektiivisten, yksinkertaisten ja tehokkaiden seulonta- ja arviointimenetelmien kehittämistä sekä gerastenian hoitokäytäntöjen parantamista.
Työn teoriaosa koostuu gerastenian määritelmistä, riskitekijöistä, oireista, tunnistamis- ja mittausmenetelmistä sekä ennaltaehkäisy- ja hoitokeinoista. Keskeisiä lähteitä ovat tieteelliset artikkelit, tutkimukset ja suositukset, jotka käsittelevät gerastenian vaikutuksia ja hallintaa.
Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka mahdollistaa laajan ja systemaattisen tarkastelun valitusta aiheesta. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista PubMed, CINAHL ja Medic, ja analysoitiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Mukaanotto- ja poissulkukriteerit määriteltiin tarkasti, jotta aineiston valinta olisi mahdollisimman objektiivista ja systemaattista.
Keskeiset löydökset osoittavat, että gerastenia lisää merkittävästi ikääntyneiden riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, joutua sairaalahoitoon ja kohdata ennenaikainen kuolema. Varhainen tunnistaminen ja hoito voivat parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Gerastenian arvioinnissa käytetyt mittarit, kuten Friedin frailty-kriteerit, FRAIL-asteikko ja kliininen haurausasteikko (CFS), ovat hyödyllisiä heikkouden tunnistamisessa ja hoidon suunnittelussa.
Opinnäytetyön tulokset korostavat kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen lähestymistavan merkitystä gerastenian ehkäisyssä ja hoidossa. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen, ravitsemuksen optimointi ja kognitiivisen toimintakyvyn tukeminen ovat keskeisiä toimenpiteitä gerastenian hallinnassa. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta gerastenian fenotyyppien vaikutuksista ja aivojen muutosten yhteydestä haurauteen. Kehittämisehdotuksina esitetään objektiivisten, yksinkertaisten ja tehokkaiden seulonta- ja arviointimenetelmien kehittämistä sekä gerastenian hoitokäytäntöjen parantamista.