Ohjatun leikin pedagoginen rooli varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on toteutettu päiväkirjamuotoisena kahdeksan viikon ajan 3–5-vuotiaiden lapsiryhmässä Espoon kaupungin päiväkodissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ohjattua leikkiä varhaiskasvatuksessa, erityisesti tässä 3–5-vuotiaiden lapsiryhmässä. Tavoitteena oli tarkastella, miten ohjattu leikki voi toimia välineenä kaveritaitojen sekä suomen kielen kehityksen tukemisessa.

Ohjatun leikin kautta lapset harjoittelivat erilaisia taitoja, jotka tukevat kaverisuhteiden syntymistä ja suomen kielen vahvistamista. Jokaiselle viikolle asetettiin alatavoite, joka tuki viikkosuunnitelmaa ja pienryhmätoimintaa. Konkreettisen toiminnan ja pedagogisen työotteen avulla oli helpompi tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat rinnakkaisleikin syntyyn ja toisaalta leikkitaitojen puutteeseen.

Kehittämistyön aikana kirjoitettiin viikon päätteeksi analyysin, joka sisälsi kuvauksen viikon toiminnasta, havaintojen kirjaamisen sekä kehittämistavoitteiden etenemisen arvioinnin. Viikkokohtaiset analyysit pohjautuivat teoreettiseen viitekehykseen, joka koostui varhaiskasvatuksen kirjallisuudesta, asiantuntijahaastattelusta, tutkimuksista sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteista.

Opinnäytetyössä valittiin tutkimusmenetelmäksi autoetnografia, jossa keskeistä on oman työn ja henkilökohtaisten kokemusten tarkastelu reflektiivisesti suhteessa teoriaan (Laurea 2024).

Menetelmä perustuu päiväkirjamaiseen kirjoittamiseen, jonka avulla voidaan syventää itse tuntemusta ja kehittää ammatillista osaamista havaintojen ja kokemusten kautta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia, jonka avulla tarkasteltiin toimintaa ja osaamisen kehittymistä. Raportissa hyödynnettiin monipuolisia lähteitä, joiden avulla perusteltiin ohjaavaa toimintaa.

Opinnäytetyön aikana konkreettiset hyödyt alkoivat näkyä nopeasti. Ryhmän dynamiikka muuttui, kun lapset oppivat leikkimään kaikkien kanssa riippumatta kielellisestä taidosta, iästä tai kehitystasosta. Opinnäytetyön aikana syntyi uusia kaverisuhteita ja leikkitaidot kehittyivät. Myös vanhempien ja henkilöstön palaute osoitti opinnäytetyön positiiviset vaikutukset. Opinnäytetyön onnistumiseen vaikuttivat selkeästi suunniteltu ja hyvin jäsennelty toiminta sekä henkilöstön ja johtajan myönteinen asenne tätä työtä kohtaan.

Jatkokehitysideana laadittiin ohjatun leikin opas (Liite 1) sekä ohjattu leikki -tarinnankerrontakortit, joiden avulla lapset pääsivät leikkimään ja samalla käyttämään suomen kieltä tarinankerronnan avulla (Liite 2). Ohjatut leikit jatkuvat toistaiseksi kyseisessä lapsiryhmässä osana varhaiskasvatuksen arkea.