Physical Social Engineering Prevention : case: Tavara-asema
Lindholm, Vili (2025)
Lindholm, Vili
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319818
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda asiakasyritykselle kokoelma, joka kertoo mitä huomioida ja suunnitella, kun tavoitteena on toteuttaa fyysinen penetraatiotesti käyttäen sosiaalista manipulointia ja saman sateenvarjon alle kuuluvia taktiikoita. Työn tarkoitus oli havainnoida asiakkaan fyysisiä asiakastiloja ja luoda räätälöity kokoelma fyysisen penetraatiotestauksen suunnittelua varten. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kulttuurikamari Oy kohteellaan Tampereen Tavara-asema.
Työn teoreettinen viitekehys koostui sosiaaliseen manipulointiin liittyvistä tutkimuksista ja julkaisuista. Työn toteutus oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin laadullisella sisällönanalyysilla sekä viidellä asiantuntijahaastatteluilla. Haastattelukysymykset tuotettiin kolmen tutkimuksen (Dimkov, Pieters & Hartel 2020; Rodriguez, Atyabi & Xu 2022; Wang, Sun & Zhu 2020) pohjalta, ja haastattelut toteutettiin maaliskuun ja huhtikuun 2025 välillä.
Aikaisempien julkaisujen ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta koodauksen avulla havaittiin teemat. Näiden perusteella tuotettiin asiakkaalle listaus asioista, joita tulee huomioida, kun suunnitellaan testausta ennen testejä, testien aikana sekä testien jälkeen. Kokoelman pystyy implementoimaan organisaation muihin fyysisiin segmentteihin muokkaamalla yksityiskohtia ja kohteen yksilöllisyyksiä.
Johtopäätösten ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen manipulointi konseptina on ollut vähäinen aikaisemmissa koulutuksissa. Parhaimmiksi metodeiksi, joiden avulla työntekijät osaavat paremmin tunnistaa sosiaalisen manipuloinnin uhat ja toimintatavat, nostettiin työntekijöiden tiedottaminen ja aiheen sisäinen kouluttaminen. Sosiaalisen manipuloinnin monitulkintaisuus ja ajansaatossa konseptien sekä termien muuttuminen tulee huomioida jatkotutkimuksissa.
Työn teoreettinen viitekehys koostui sosiaaliseen manipulointiin liittyvistä tutkimuksista ja julkaisuista. Työn toteutus oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin laadullisella sisällönanalyysilla sekä viidellä asiantuntijahaastatteluilla. Haastattelukysymykset tuotettiin kolmen tutkimuksen (Dimkov, Pieters & Hartel 2020; Rodriguez, Atyabi & Xu 2022; Wang, Sun & Zhu 2020) pohjalta, ja haastattelut toteutettiin maaliskuun ja huhtikuun 2025 välillä.
Aikaisempien julkaisujen ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta koodauksen avulla havaittiin teemat. Näiden perusteella tuotettiin asiakkaalle listaus asioista, joita tulee huomioida, kun suunnitellaan testausta ennen testejä, testien aikana sekä testien jälkeen. Kokoelman pystyy implementoimaan organisaation muihin fyysisiin segmentteihin muokkaamalla yksityiskohtia ja kohteen yksilöllisyyksiä.
Johtopäätösten ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen manipulointi konseptina on ollut vähäinen aikaisemmissa koulutuksissa. Parhaimmiksi metodeiksi, joiden avulla työntekijät osaavat paremmin tunnistaa sosiaalisen manipuloinnin uhat ja toimintatavat, nostettiin työntekijöiden tiedottaminen ja aiheen sisäinen kouluttaminen. Sosiaalisen manipuloinnin monitulkintaisuus ja ajansaatossa konseptien sekä termien muuttuminen tulee huomioida jatkotutkimuksissa.
