Hyvinvointialueen tehostamisen vaikutus sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön perheohjaajan työhön
Katava, Piia (2025)
Katava, Piia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319828
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin hyvinvointialueen työn tehostamisen vaikutusta sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä työskentelevän perheohjaajan työhön. Hyvinvointialueella toteutettiin jo toista vuotta jatkuvia säästötoimenpiteitä ja työn tehostamista, minkä vuoksi sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä työskentelevän perheohjaajan työ oli jatkuvassa muutoksessa. Työn tehostaminen havaittiin eri tavoin, kuten kasvavina asiakasmäärinä ja kiireen lisääntymisenä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin perheohjaajan työtä ja työn tehostamisen vaikutuksia työhön päivittäisen merkintöjen ja osa-alueiden kautta, joita olivat muun muassa suunnitteluun ja organisointiin käytetty aika, asiakastapaamisten tavoitteiden tarkastelu, perheohjaajan erilaiset työroolit, reflektoinnin avulla saavutettu ymmärrys, vuorovaikutustaitojen hyödyn-täminen asiakastyössä, lyhyt ja ytimekäs dokumentointi, perhetyön ydintehtävän toteuttaminen, sekä työssä jaksaminen.
Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön perheohjaajan työstä pidettiin päiväkirjaa kahdeksan viikon ajan. Päiväkirjassa hyödynnettiin viikon teemaan ja tavoitteisiin liittyviä kirjallisuus lähteitä, joiden pohjalta työtä reflektoitiin yhtenäiseksi teemaksi ja tavoitteiksi tiiviiksi kirjalliseksi aineistoksi, jonka pohjalta omaa työtä reflektoitiin. Jokaisen viikon lopussa laadittiin viikkoyhteenveto, jossa käsiteltiin edellisen työviikon tapahtumia. Myös viikkoanalyyseissä hyödynnettiin kirjallisuuslähteitä.
Opinnäytetyön avulla työnantaja ja työyhteisö voivat hyödyntää havaintoja perheohjaajan työstä ja työn tehostamisen vaikutuksesta perheohjaajan työhön.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin perheohjaajan työtä ja työn tehostamisen vaikutuksia työhön päivittäisen merkintöjen ja osa-alueiden kautta, joita olivat muun muassa suunnitteluun ja organisointiin käytetty aika, asiakastapaamisten tavoitteiden tarkastelu, perheohjaajan erilaiset työroolit, reflektoinnin avulla saavutettu ymmärrys, vuorovaikutustaitojen hyödyn-täminen asiakastyössä, lyhyt ja ytimekäs dokumentointi, perhetyön ydintehtävän toteuttaminen, sekä työssä jaksaminen.
Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön perheohjaajan työstä pidettiin päiväkirjaa kahdeksan viikon ajan. Päiväkirjassa hyödynnettiin viikon teemaan ja tavoitteisiin liittyviä kirjallisuus lähteitä, joiden pohjalta työtä reflektoitiin yhtenäiseksi teemaksi ja tavoitteiksi tiiviiksi kirjalliseksi aineistoksi, jonka pohjalta omaa työtä reflektoitiin. Jokaisen viikon lopussa laadittiin viikkoyhteenveto, jossa käsiteltiin edellisen työviikon tapahtumia. Myös viikkoanalyyseissä hyödynnettiin kirjallisuuslähteitä.
Opinnäytetyön avulla työnantaja ja työyhteisö voivat hyödyntää havaintoja perheohjaajan työstä ja työn tehostamisen vaikutuksesta perheohjaajan työhön.