Vanhempainvapaalta paluun tukeminen esihenkilönäkökulmasta : Case Yhtiö X

Abstract

Vanhempainvapaan jälkeinen paluu työelämään on oleellinen siirtymävaihe työntekijän elämässä. Paluuseen liittyy useita muutoksia työelämän sekä perhearjen osalta. Sopeutuminen uuteen arkeen voi olla haastavaa. Organisaatioissa pohditaan yhä enemmän, miten työntekijöiden hyvinvointia voidaan ylläpitää. Pitkältä poissaololta paluuseen liittyy vahvasti työhyvinvointi sekä työhön sitoutuminen. Paluuta tukevia toimintoja kehitetään, mutta aihe kaipaa lisää ymmärrystä erityisesti vanhempainvapaalta paluun osalta. Töihin paluun kokemukseen vaikuttaa useampi tekijä. näitä ovat esimerkiksi työn joustavuus, työyhteisön tuki, esihenkilön rooli sekä mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että onnistunut töihin paluu voi tukea työntekijän työhyvinvointia, sitoutumista ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Opinnäytetyön tutkimustehtävä oli selvittää, miten kohdeorganisaatio tukee töihin paluuta esihenkilönäkö- kulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mitä tarpeita ja haasteita paluu prosesseille tällä hetkellä on sekä mitä kehittämiskohtia prosesseissa on. Haastateltavat koostuivat kohdeyrityksen esihenkilöistä sekä töihin vanhempainvapaan jälkeen palanneista henkilökunnan jäsenistä. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa töihin paluun nykytilanteesta sekä suosituksia tukikäytäntöjen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2023 teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui kuusi henkilöä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelemalla. Henkilökunnan osalta töihin paluun tärkeimmiksi tukitekijöiksi koettiin joustavat työjärjestelyt, esihenkilön tuki, avoin kommunikaatio sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan. Useat haastateltavat kokivat alkuun epävarmuutta ja kuormitusta, mutta oikeanlaisella tuella paluu sujui lopulta onnistuneesti. Esihenkilöt puolestaan kokivat tietämättömyyttä olemassa olevista resursseista, vaikka heillä olikin suuri halu kohdata palaavat työntekijät parhaalla mahdollisella tavalla. Johtopäätöksenä oli, että vanhempainvapaan jälkeisen paluun tukeminen tavalla, joka edesauttaa työhyvinvointia sekä sitoutumasta edellyttää joustamista ja työtehtävien muokkautumista yksilön tarpeeseen. Esihenkilöillä on oleellista olla tarvittava tieto, jotta he voivat hyödyntää jo olemassa olevia resursseja palaavan henkilön sekä muun tiimin tukemisessa.