Perustoimeentulotuen ratkaisuasiantuntijoiden kokemuksia Kelan ja hyvinvointialueiden sosiaalihuollon välisen yhteistyön toimivuudesta
Miesvirta, Ella (2025)
Miesvirta, Ella
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420157
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kelassa työskentelevien perustoimeentulotuen ratkaisuasiantuntijoiden kokemuksia Kelan ja hyvinvointialueiden sosiaalihuollon välisen yhteistyön toimivuudesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Kelalle tietoa siitä, miten ratkaisuasiantuntijat kokevat yhteistyön toimivan hyvinvointialueiden sosiaalihuollon kanssa, mikä on heidän mielestään yhteistyössä hyvää ja toimivaa, ja mitkä voisivat olla yhteistyön kehityskohteita. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset siten ovat, että mikä Kelan ja hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden välisessä yhteistyössä on hyvää, ja miltä osin Kelan ja hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden välisessä yhteistyössä olisi kehitettävää.
Tietoperusta opinnäytetyössä koostui hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden tehtävästä, viranomaisyhteistyön käsitteestä, sekä toimeentulotuesta, ja sen jakautumisesta Kelan perustoimeentulotukeen ja hyvinvointialueiden ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen. Menetelmällisten ratkaisuiden osalta opinnäytetyön voidaan katsoa olleen pääasiassa laadullinen tutkimus, jota määrällisen tutkimuksen elementit täydentävä, koska määrällisiä ja laadullisia menetelmiä käytetään osin rinnakkain. Tiedonkeruu toteutettiin (puolistrukturoidulla) kyselylomakkeella (N=114), jossa ensimmäiset kolme kysymystä olivat monivalintakysymyksiä ja neljäs kysymys avoin kysymys.
Kysely lähetettiin 411 perustoimeentulotuen ratkaisuasiantuntijalle. Vastauksia kyselyyn tuli 114 (N=114). Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että ratkaisuasiantuntijat pääasiassa kokivat Kelan sitoutuvan yhteistyöhön hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden kanssa, ja yhteistyö koettiin tärkeäksi. Kyselyn vastauksista nousi kuitenkin esiin myös useita kehityskohteita, joista suurimpana sosiaalipalveluiden tavoitettavuuden parantaminen. Tärkeiksi kehityskohteiksi koettiin myös yhteisten työkalujen ja tietoalustojen kehittäminen sekä perustoimeentulotuessa tehtävän työn tuntemus hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueiden sitoutuminen yhteistyöhön.
Tietoperusta opinnäytetyössä koostui hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden tehtävästä, viranomaisyhteistyön käsitteestä, sekä toimeentulotuesta, ja sen jakautumisesta Kelan perustoimeentulotukeen ja hyvinvointialueiden ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen. Menetelmällisten ratkaisuiden osalta opinnäytetyön voidaan katsoa olleen pääasiassa laadullinen tutkimus, jota määrällisen tutkimuksen elementit täydentävä, koska määrällisiä ja laadullisia menetelmiä käytetään osin rinnakkain. Tiedonkeruu toteutettiin (puolistrukturoidulla) kyselylomakkeella (N=114), jossa ensimmäiset kolme kysymystä olivat monivalintakysymyksiä ja neljäs kysymys avoin kysymys.
Kysely lähetettiin 411 perustoimeentulotuen ratkaisuasiantuntijalle. Vastauksia kyselyyn tuli 114 (N=114). Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että ratkaisuasiantuntijat pääasiassa kokivat Kelan sitoutuvan yhteistyöhön hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden kanssa, ja yhteistyö koettiin tärkeäksi. Kyselyn vastauksista nousi kuitenkin esiin myös useita kehityskohteita, joista suurimpana sosiaalipalveluiden tavoitettavuuden parantaminen. Tärkeiksi kehityskohteiksi koettiin myös yhteisten työkalujen ja tietoalustojen kehittäminen sekä perustoimeentulotuessa tehtävän työn tuntemus hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueiden sitoutuminen yhteistyöhön.