Muutosjohtajuus Lapin rikosseuraamuskeskuksessa: henkilöstön kokemukset korostivat muutosvision ja -viestinnän merkitystä organisaatiomuutoksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Lapin rikosseuraamuskeskuksen muutosjohtajuutta henkilöstön näkökulmasta tarkasteltuna. Opinnäytetyö edustaa tapaustutkimusta, jonka kontekstina on muutosjohtajuus Lapin rikosseuraamuskeskuksessa Rise 2.0 organisaatiomuutoksen ja uuden asiakastietojärjestelmä ROTIn voimaantulosta haastatteluhetkeen saakka. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kerätyn aineiston pohjalta kuva siitä, miten Lapin rikosseuraamuskeskuksen henkilöstö oli kokenut organisaatiomuutoksen omassa työssään ja miten muutosta oli johdettu henkilöstön kokemuksen mukaan.

Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä ja tietoperustana tutkimukselle toimivat muutos, muutosjohtaminen, muutosvisio, yksilö muutoksessa sekä muutosviestinnän merkitys. Lisäksi teoreettinen viitekehys käsitti organisaatiomuutoksen sekä organisaatiokulttuurin. Tietoperusta ja teoreettinen viitekehys sisälsivät myös yksilön ja organisaation resilienssin, työhyvinvoinnin sekä ADKAR-mallin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten rekrytoitiin osallistumispyynnön avulla vapaaehtoiset haastateltavat yhteensä 14 henkilöä (n=14), joista viisi haastateltavaa työskenteli Lapin yhdyskuntaseuraamustoimistossa ja yhdeksän haastateltavaa Ylitornion vankilassa.

Tulosten pohjalta kehitettiin Lapin rikosseuraamuskeskukselle Näkökulmia muutosjohtamiseen -booklet, muutosjohtamisen käsikirja, jonka avulla esihenkilöt voivat kehittää muutosjohtajuuttaan tulevaisuudessa niin, että se palvelee paremmin henkilöstön tarpeita vastaavissa muutoksissa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti Pohjois-Suomen rikosseuraamuskeskuksen muutosjohtamisessa, mutta myös laajemmin Rikosseuraamuslaitoksessa tulevassa Rise 3.0 organisaatiomuutoksessa.

Johtopäätöksenä saaduista tuloksista voidaan päätellä, että Lapin rikosseuraamuskeskuksessa onnistuttiin tukemaan työntekijöitä muutoksessa erityisesti tarjotun koulutuksen, työyhteisön tuen ja työntekijöiden resilienssin, ammattitaidon ja osaamisen kautta. Muutoksen esteiksi nousivat kuitenkin Lapin rikosseuraamuskeskuksen työntekijöiden mukaan puutokset sekä muutosvisiossa ja viestinnässä että tukitoimissa ja muutoksen seurannassa. Kehittämisehdotuksena voidaan todeta, että muutosvisio ja -viestintä näyttävät olevan keskeisessä asemassa muutosjohtajuuden onnistumisessa, minkä vuoksi näihin osa-alueisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevissa muutoksissa. Aiempia tutkimuksia muutosjohtamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa ei ole juurikaan tehty, joten aihetta olisi perusteltua tutkia enemmän.