RAI-arviointi ja sen käyttö mielenterveyskuntoutujien parissa tehtävässä työssä
Stigell, Petteri (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060420529
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia Humana kuntoutuskoti Arkipäivän hoitohenkilöstöllä on RAI arviointijärjestelmän käytöstä mielenterveyskuntoutuksessa. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten asiakaslähtöinen RAI-arviointi tukee mielenterveystyötä sekä millaisia hyötyjä ja haasteita siihen liittyy hoitohenkilöstön kokemana. Toimeksiantajana toimi Tornion alueella sijaitseva Humana kuntoutuskoti Arkipäivä.
Teoreettinen viitekehys rakentui asiakaslähtöisyyden, osallisuuden, toimijuuden ja hyvinvoinnin käsitteiden ympärille. Näitä tarkasteltiin mielenterveyskuntoutuksen ja RAI-arvioinnin kontekstissa tutkimuskirjallisuuden pohjalta, ja tietoperusta muodosti pohjan tutkimuskysymysten tarkastelulle.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin laadullisina teemahaastatteluina, johon osallistui kuntoutuskoti Arkipäivän hoitohenkilöstöä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysissa aineistosta muodostui kolme pääteemaa, jotka olivat asiakaslähtöisyys ja osallisuus arviointiprosessissa, RAI-arvioinnin hyödyt mielenterveyskuntoutustyössä sekä RAI-arvioinnin haasteet ja kehittämistarpeet.
Tulosten mukaan RAI-arviointi koettiin hyödylliseksi asiakaslähtöisen kuntoutuksen suunnittelussa, asiakkaan osallistamisessa ja hoidon laadun seurannassa. Arviointi mahdollisti systemaattisen tiedon keruun asiakkaan toimintakyvystä ja tarpeista. Asiakkaan oman äänen kuuluminen arviointiprosessissa lisäsi toimijuuden kokemusta ja osallisuutta. Keskeisiksi haasteiksi nousivat arviointiprosessin pituus, asiakkaan mielialojen vaikutus arvioinnin luotettavuuteen sekä se, että arviointi ei riittävästi huomioinut asiakkaan voimavaroja ja myönteisiä näkökulmia.
Johtopäätöksenä esitetään, että RAI-arviointi voi tukea vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä mielenterveyskuntoutustyötä, kun sen käyttö perustuu hoitohenkilöstön osaamiseen ja arviointitiedon tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Arvioinnin tueksi ehdotetaan lyhyttä mielialaa ja vireystilaa kartoittavaa ennakkokyselyä sekä keinoja asiakkaan motivoimiseksi arviointiin osallistumiseen.
Teoreettinen viitekehys rakentui asiakaslähtöisyyden, osallisuuden, toimijuuden ja hyvinvoinnin käsitteiden ympärille. Näitä tarkasteltiin mielenterveyskuntoutuksen ja RAI-arvioinnin kontekstissa tutkimuskirjallisuuden pohjalta, ja tietoperusta muodosti pohjan tutkimuskysymysten tarkastelulle.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin laadullisina teemahaastatteluina, johon osallistui kuntoutuskoti Arkipäivän hoitohenkilöstöä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysissa aineistosta muodostui kolme pääteemaa, jotka olivat asiakaslähtöisyys ja osallisuus arviointiprosessissa, RAI-arvioinnin hyödyt mielenterveyskuntoutustyössä sekä RAI-arvioinnin haasteet ja kehittämistarpeet.
Tulosten mukaan RAI-arviointi koettiin hyödylliseksi asiakaslähtöisen kuntoutuksen suunnittelussa, asiakkaan osallistamisessa ja hoidon laadun seurannassa. Arviointi mahdollisti systemaattisen tiedon keruun asiakkaan toimintakyvystä ja tarpeista. Asiakkaan oman äänen kuuluminen arviointiprosessissa lisäsi toimijuuden kokemusta ja osallisuutta. Keskeisiksi haasteiksi nousivat arviointiprosessin pituus, asiakkaan mielialojen vaikutus arvioinnin luotettavuuteen sekä se, että arviointi ei riittävästi huomioinut asiakkaan voimavaroja ja myönteisiä näkökulmia.
Johtopäätöksenä esitetään, että RAI-arviointi voi tukea vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä mielenterveyskuntoutustyötä, kun sen käyttö perustuu hoitohenkilöstön osaamiseen ja arviointitiedon tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Arvioinnin tueksi ehdotetaan lyhyttä mielialaa ja vireystilaa kartoittavaa ennakkokyselyä sekä keinoja asiakkaan motivoimiseksi arviointiin osallistumiseen.