”Jakaminen teki hyvää haavoittuneelle” - Osallistujien kokemuksia Suomalaisesta eroseminaarista®
Vauras, Essi (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520603
Tiivistelmä
Ero koskettaa vuosittain tuhansia ihmisiä ja voi olla yksi elämän suurimmista kriiseistä mutta eroprosessin läpikäymiseen on myös saatavilla apua. Yksi eroauttamisen menetelmistä on Suomalainen eroseminaari®, ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä parisuhteen päättymisen tai eropohdinnan työstämiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomalaisen eroseminaarin® käyneiden kokemuksia menetelmästä ja sen ammatillisesti ohjatusta vertaistuesta sekä vastaajien muiden eroauttamisen palveluiden käyttämistä ennen seminaariin osallistumista ja sen jälkeen. Tavoitteena oli saada Suomalaisen eroseminaarin® tavaramerkin omistavan LiberaMente Oy:n käyttöön dataa eroseminaarin osallistujien kokemuksista menetelmän markkinoinnin, tiedotuksen sekä kehittämisen avuksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin eroamisen syistä tehtyjä tutkimuksia, kriisiteoriaa eli elämän kriiseistä selviytymisen vaiheita, vertaistuen määritelmiä ja ulottuvuuksia sekä eroauttamisen palveluita. Tutkimusosiossa menetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuskysymyksiä olivat: miten eroseminaarin käyneet kokevat menetelmän, millaisia hyötyjä eroseminaarin käyneet kokevat saaneensa ja vähentääkö seminaarin käyminen tarvetta muille palveluille. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin Microsoft Forms -internetkyselyä ja siinä pääasiassa suljettuja kysymyksiä, joista analysoitiin frekvenssejä eli havaintojen lukumääriä ja prosenttiosuuksia. Kyselyn loppuun sijoitettiin avoimet kysymykset eroseminaarin parhaista puolista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Vastaukset luokiteltiin ja kvantifioitiin, jotta myös avointen kysymysten vastaukset voitiin esittää numeraalisessa muodossa ja havainnollistaa diagrammein. Kyselytutkimukseen saatiin 112 vastausta.
Kyselyn tulokset olivat hyvin selkeät, vastaajat kokivat Suomalaisen eroseminaarin® hyödylliseksi, mielekkääksi ja tärkeäksi ja muiden palveluiden käyttäminen väheni kyselyn perusteella jonkin verran. Kyselyyn vastanneet olivat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä kaikkiin eroseminaarin elementteihin. Etenkin vertaistuki koettiin verrattoman tärkeäksi avuksi eron käsittelyssä. Eroseminaarista saatua tietoa eroamiseen ja ihmissuhteisiin liittyen pidettiin tärkeänä, toiminnallisia harjoituksia mielekkäinä, ja ohjaajat olivat onnistuneet luomaan turvallisen ilmapiirin ajatusten jakamiselle. Lähes kaikki suosittelisivat eroseminaaria muille ja suurin osa vastaajista ei muuttaisi seminaarista mitään. Entisen kumppanin kanssa kommunikointiin seminaarista oli vain vähän apua mutta eron syiden ymmärtäminen kasvoi suurimmalla osalla ja suurin osa myös koki eroseminaarin hyödyttäneen heitä eroprosessissa.
Koska kyselyn valossa eroseminaari on niin toimivaksi koettu menetelmä, olisi jatkossa kiinnostavaa tutkia millaisia kustannusvaikutuksiakin sen laajemmalla hyödyntämisellä voisi olla ja voitaisiinko Suomalaisen eroseminaarin® paikkaa perustella jopa osana palvelujärjestelmää sosiaalityössä tai hyvinvointipalveluissa, ottaen huomioon miten monia yksilöitä, perheitä ja kokonaisia yhteisöjä eroaminen vuosittain koskettaa.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin eroamisen syistä tehtyjä tutkimuksia, kriisiteoriaa eli elämän kriiseistä selviytymisen vaiheita, vertaistuen määritelmiä ja ulottuvuuksia sekä eroauttamisen palveluita. Tutkimusosiossa menetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuskysymyksiä olivat: miten eroseminaarin käyneet kokevat menetelmän, millaisia hyötyjä eroseminaarin käyneet kokevat saaneensa ja vähentääkö seminaarin käyminen tarvetta muille palveluille. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin Microsoft Forms -internetkyselyä ja siinä pääasiassa suljettuja kysymyksiä, joista analysoitiin frekvenssejä eli havaintojen lukumääriä ja prosenttiosuuksia. Kyselyn loppuun sijoitettiin avoimet kysymykset eroseminaarin parhaista puolista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Vastaukset luokiteltiin ja kvantifioitiin, jotta myös avointen kysymysten vastaukset voitiin esittää numeraalisessa muodossa ja havainnollistaa diagrammein. Kyselytutkimukseen saatiin 112 vastausta.
Kyselyn tulokset olivat hyvin selkeät, vastaajat kokivat Suomalaisen eroseminaarin® hyödylliseksi, mielekkääksi ja tärkeäksi ja muiden palveluiden käyttäminen väheni kyselyn perusteella jonkin verran. Kyselyyn vastanneet olivat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä kaikkiin eroseminaarin elementteihin. Etenkin vertaistuki koettiin verrattoman tärkeäksi avuksi eron käsittelyssä. Eroseminaarista saatua tietoa eroamiseen ja ihmissuhteisiin liittyen pidettiin tärkeänä, toiminnallisia harjoituksia mielekkäinä, ja ohjaajat olivat onnistuneet luomaan turvallisen ilmapiirin ajatusten jakamiselle. Lähes kaikki suosittelisivat eroseminaaria muille ja suurin osa vastaajista ei muuttaisi seminaarista mitään. Entisen kumppanin kanssa kommunikointiin seminaarista oli vain vähän apua mutta eron syiden ymmärtäminen kasvoi suurimmalla osalla ja suurin osa myös koki eroseminaarin hyödyttäneen heitä eroprosessissa.
Koska kyselyn valossa eroseminaari on niin toimivaksi koettu menetelmä, olisi jatkossa kiinnostavaa tutkia millaisia kustannusvaikutuksiakin sen laajemmalla hyödyntämisellä voisi olla ja voitaisiinko Suomalaisen eroseminaarin® paikkaa perustella jopa osana palvelujärjestelmää sosiaalityössä tai hyvinvointipalveluissa, ottaen huomioon miten monia yksilöitä, perheitä ja kokonaisia yhteisöjä eroaminen vuosittain koskettaa.
