Rikosseuraamusalan siviilikriisinhallintatehtävissä saadun kokemuksen ja osaamisen hyödyntäminen rikosseuraamusorganisaatiossa

Abstract

Yhdistyneet Kansakunnat aloitti vankiloiden kunnostuksen ja vankilatoiminnan Kosovossa entisen Jugoslavian läänissä vuonna 1999 pian NATO:n pommitusten jälkeen. Tämä operaatio Kosovossa oli ensimmäinen YK:n operaatio johon oli rekrytoitu myös vankeinhoidon (nykyisin RISE) asiantuntijoita. Tiettävästi ensimmäiset siviilikriisinhallinnan rikosseuraamusalan työntekijät osallistuivat Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) missiolle Kosovossa vuodesta 1999. Suomen ulkoministeriön lähettäminä seurasi Kosovoon neljä vankeinhoitajaa vuonna 2000. YK:n operaatioiden mandaatit muuttuivat perinteisestä sotilaallisesta rauhanturvaamisesta sisältämään myös sekä poliisi- että siviilikomponentit. Muun muassa Kosovon jälkeen Norsunluurannikko ja Itä-Timor sisälsivät vankeinhoidon yksikön operaatioissaan. Kosovo ja Itä-Timor olivat operaatioita joissa YK:lla oli hallinnollinen vastuu ja täten vankeinhoidon asiantuntijat olivat näissä operaatioissa itse operationaalisen työn tekijöinä.

Suomalaisia rikosseuraamusalan, tarkemmin vankeinhoidon asiantuntijoita on työskennellyt jo yli vuosikymmenen erilaisissa siviilikriisinhallinnan tehtävissä. Joukko on kuitenkin jäänyt pienehköksi ja on ollut suhteellisen vaikeaa saada tätä lukumäärää kasvatettua. Siviilikriisinhallinnan tehtävissä on kiistatta kartutettu omaa ammattitaitoa, tietoa, taitoa ja kokemusta. Kuitenkaan tätä lisääntynyttä ammattitaitoa ei ole yksilöity kartoittamalla sitä, eikä ole tutkittu miten sitä voisi hyö-dyntää oman taustaorganisaation hyväksi.

Työn tarkoitus oli kartoittaa saatua kokemusta, tietoa ja taitoa sekä miten sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Näin ollen konkreettista kehittämistä tulisi tapahtumaan opinnäytetyön kautta vasta sen valmistuttua. Työssä tarkastellaan mitä alueita uudella kokemuksella, tiedolla ja taidoilla voitaisiin tulevaisuudessa kehittää, kuten olisiko opinnäytetyön tuotoksesta hyötyä uusille menettelytavoille. Tutkimuksen tuloksiin perustuen voidaan sanoa, että rikosseuraamusalan siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuneet ovat hyvin motivoituneita kehittämään omaa ammattitaitoaan ja he kokevat oman ammatillisen osaamisensa kehittyneen kriisinhallintatehtävien aikana muunmuassa seuraavien taitojen osalta: johtamis- ja esimiestaidot, ongelmanratkaisukyky, neuvottelutaidot, stressinsieto ja – hallinta, ammatillinen näkemys erilaisiin rikosseuraamusalan organisaatioihin ja toimintakulttuureihin sekä kyky kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä. Samalla he kokevat ettei kehittynyttä osaamista ole hyödynnetty kotimaan organisaation toimesta, vaan yksilöt ovat käyttäneet uutta osaamista lähinnä omiin tarpeisiinsa. Tulevaisuuden haastena on hyödyntää tämä valmis osaamisvaranto paremmin kotimaan organisaatiossa.

The United Nations began a renovation of the prisons and working with the prison system in Kosovo, a former Yugoslavian province, after the NATO bombings in 1999. The operation in Kosovo was the first UN operation that recruited also prison (Criminal Sanctions) experts. Reportedly, the first Finnish civilian crisis management employees specialized in criminal sanctions participated in the United Nations mission in Kosovo since 1999. Sent by the Finnish Ministry of Foreign Affairs, four prison experts also went to Kosovo in 2000. The mandates of UN were changing from the traditional military peacekeeping to also include both police and civilian components. For example the missions in Ivory Coast and East Timor were the next ones after Kosovo to include prison experts in their operations. Kosovo and East Timor were administrated by the UN and therefore the prison experts were employed to perform operational, hands-on operational tasks. Experts of Finnish Criminal Sanctions, namely prison, have worked for over a decade in various civilian crisis management tasks. The group of experts has remained relatively small and it has been difficult to increase the number of experts. Undoubtedly the experts have improved their professional skills, knowledge and experience. However, the increased professionalism has not been identified by mapping it and it has not been researched how to utilize it for the benefit of the Finnish Criminal Sanctions Agency. The purpose of this thesis is to survey the experience, knowledge and skills gained during the civilian crisis management assignments and how to utilize them in the future. Therefore the concrete development through the thesis would happen only after the completion of the work. This thesis will review the areas that could be developed by utilizing gained experience, knowledge and skills, the results of the thesis could be beneficial to the new practices and procedures. Based on the results of the thesis, it can be stated that the experts who have participated in civilian crisis management, are motivated to develop their own professional skills. They also feel their professionalism has developed during the civilian crisis management assignments in various areas such as management and leadership skills, problem solving skills, negotiation skills, stress management, professional attitude towards the various criminal sanctions organizations and their cultures as well as skills to question the established practices. At the same time they feel that have developed have not been utilized by the home organization (Finnish Criminal Sanctions Agency), but the individuals have utilized the new knowledge and skills for their own benefit. A future challenge will be to make better use of the established reserve of skills in the home organization.